Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Samu Nyström, joka on ensimmäinen ulkopuolinen historiantutkija, joka on päässyt hyödyntämään Vapaamuurarien veljeskunnan suljettuja arkistoja tutkimusta tehdessään. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka →

Jakson päätähtinä ovat antiikin ajan Kreikan jumalattaret eli naispuoliset myyttiset ja aikansa uskontoon tiiviisti kuuluvat hahmot. Minkälaisia jumalattaret olivat, mikä heidän roolinsa tai tehtävänsä oli? Mikä oli jumalatarten paikka antiikin ihmisten elämässä? Mitä voimme heiltä oppia? Pohdimme jaksossa myös, millä tavoin antiikin ajan uskomukselliset ilmiöt eroavat nykypäivästä ja esimerkiksi kristinuskosta. Jakson vieraana on tietokirjailija ja kreikan kielen väitöstutkija Liisa Kaski. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #112 Antiikin jumalattaria ja uskomuksellisia ilmiöitä →

Jakson aiheena on roskakalat sekä ympäristöhistorian näkökulma Suomen kalatalouteen. Roskakalalla viitataan aliarvostettuihin kaloihin, joiden käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa on vältelty tai väheksytty. Kysymmekin jaksossa, mitkä kalalajit ovat leimautuneet roskakaloiksi ja miksi. Entä miten kulttuurinen ymmärrys roskakaloista muuttui 1900-luvun aikana ja miltä tilanne näyttää nykypäivänä? Millä tavoin kulttuurinen käsitys roskakaloista liittyy ekologisuuteen ja ympäristöön? Jakson vieraana on historiantutkija Matti O. Hannikainen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #111 Roskakaloja, aateliskaloja ja ympäristöhistoriaa →

Jakson aiheena on pohtia, mitä sivistys ja erityisesti kansansivistys ovat tarkoittaneet Suomen historiassa. Ketkä kaikki olivat kansansivistyksen kohderyhmää ja mitä kuului kansansivistykseen? Entä millä tavoin niin koululaitos kuin suomen kieli liittyivät kansansivistykseen? Millä eri tavoin kansansivistystä toteutettiin? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä professoriemerita Katri Karasman sekä filosofian tohtori ja tietokirjailija Eero Ojasen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #110 Kansansivistystä ja sydämen sivistystä →

Jakson aiheena on abortit sekä niihin liittyen naisten omat kokemukset aborteista ja abortintorjunnasta 1900-luvun Suomessa. Pohdimme, miltä näytti Suomen 1950- ja 60-lukujen aborttipolitiikka ja minkälaisia kokemuksia abortin tehneet tai sitä toivoneet naiset kävivät läpi. Mitä tarkoitti abortintorjunta ja ketkä laillisista aborteista päättivät? Mitä naisten täytyi tehdä, jos tavoitteena oli tehdä abortti? Millä tavalla aborttia toivovia naisia kohdeltiin ja minkälaisia tunteita ja fyysisiä tuntemuksia he kohtasivat? Jakson vieraina ovat aiheesta Historiallisen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittanut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Miina Keski-Petäjän sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori Riikka Taavetti. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #109 Abortteja, naisten kokemuksia ja abortintorjuntaa →

Jaksossa pohditaan, minkälaisia olivat miesten väliset suhteet 1700-luvulla. Keskiössä on keskustelu siitä, voiko seksuaalisuutta ja rakkautta esiintyä ystävyyssuhteissa vai ovatko nämä asiat toisistaan irrallisia. Selvitämme, keitä olivat kreivi Gustav Philip Creutz ja kapteeni Curt von Stedingk ja minkälainen heidän suhteensa oli. Minkälaisia vihjeitä heidän kirjeenvaihtonsa antaa heidän tunteistaan toisiaan kohtaan? Mitä voimme oppia miesten välisten suhteiden historiasta, kun tutkimme lähteitä ennakkoluulottomasti queer-historian tavoin? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff. Jakso on tehty yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #108 Miesten välisiä suhteita, ystävyyttä ja rakkautta →

Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa? Jakson vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia →

Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosofia liittyy yleissivistykseen? Jakson vieraana on puistofilosofi Antti Sorri, jonka ideoima ja järjestämä Puistofilosofia-festivaali sai tämän podcastin ohella Suomen Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon. Tämän jakson lopussa kuulette podcastin tavallisen tunnarin sijasta podcastille omistetun, tiedeviestintäpalkinnon myöntämisen yhteydessä esitetyn ja Vesa Salmen säveltämän kappaleen "Kellot ja kalenterit". Kannattaa siis kuunnella jakso loppuun asti ihan tämänkin takia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä →

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa →

Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä →

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä →

Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavuuden suhteen. Miten mielen ja kehon vuorovaikutuksen on nähty olevan osa sitä, millaiseksi ihmisen keho muodostuu? Entä kenen asiaksi lihavuus on nähty – yksilön vai yhteiskunnan – ja miten historiantutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykypäivän kehokulttuuria? Jakson vieraana on historioitsija Eve Hyrkäs. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa →

Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen. Lauri kertoo tutkimuksestaan Instagram-tilillä @pyovelinrenki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia →

Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa? →

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti →

Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roselius. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi →

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä →

Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa →

Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman, joka on väitellyt keskiajan sodankäynnistä hänen kirjoittamansa kirjan (Keskiajan sodankäynti, Atena Kustannus 2023) ytimekkään nimen mukaisesti. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa →

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta →

Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Jakson vieraina on Piippumuistoja-tutkimushankkeen parissa työskentelevä kaksikko, Oulun yliopiston yliopistotutkija Tiina Äikäs sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman ja Oulun yliopiston koordinoiman Piippumuistoja-hankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa →

Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosisatojen aikana? Kunnioittivatko menneisyyden ihmiset luontoa ja eläimiä enemmän kuin me nykypäivänä? Olisivatko 1600-luvun suomalaiset poseeranneet tapetun nuoren karhun kanssa samalla tavalla kuin eduskunnan eräkerholaiset elokuussa vuonna 2023 tekivät? Jakson vieraana on perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä →

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #91 Alkemiaa, viisasten kiviä ja elämän eliksiiriä →

Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Näitä teemoja yhdistää kehollisuuden käsite, jonka merkityksiä jaksossa avaamme. Keskustelemme myös siitä, miten videoita voi mahdollisesti hyödyntää liikunnan kokemuksia tutkiessa. tavoin Jakson vierailevana juontajana toimii Helsingin yliopiston väitöstutkija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa →

Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa →

Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista →

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä →

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa →

Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Millä tavoin kotivaraisuus ja valistusluonteinen kotitalous näkyivät Kotkaniemessä? Miten Martta-yhdistys ja Ellen Svinhufvud liittyvät yhteen? Miltä poliittinen historia voi näyttää kahvipöytäkeskustelujen valossa? Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen sekä historioitsija ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamies Maritta Pohls. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa →

Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muutoin tietoa kylmästä sodasta? Pohdimme jaksossa myös muistitietotutkimusta ja sitä, mikä merkitys muistoilla on historiakuvan rakentumisessa. Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, jonka kirjoittama kirja Suomalaisten kylmä sota julkaistiin keväällä 2023. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa →

Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023 Suomen Kriminologinen Yhdistys julkaisi teemanumeron nimeltä ”Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa”, joka toimii oppaanamme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Miikka Vuorela, joka on yksi teemanumeron toimittajista, sekä Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian tutkijatohtori Suvi Kuokkanen, joka on kirjoittanut teemanumeroon artikkelin väkivalta- ja henkirikostuomioista antiikin Ateenassa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Kriminologisen Yhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #83 Rikoksia, rangaistuksia ja historiallista kriminologiaa →

Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #82 Naisten oikeushistoriaa ja unohdettua oikeustyötä →

Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Jean Lukkarinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa →

Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmisen nimellä ylipäätään kulttuurisesti on? Jakson vieraaksi olen saanut Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan, joka on perehtynyt nimipäivien historiaan. Hän on todennut, että nimipäiviä ”on hyvin helppo juhlia, koska aina ei voi tietää esimerkiksi työkaverin syntymäpäivää, mutta nimipäivän näkee kalenterista”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #80 Nimipäiviä, kalentereita ja juhlakepposia →

Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luokalla oli oikeudenkäynnissä? Jakson vieraana on Turun yliopiston, Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #79 Esiaviollisia suhteita, rikottuja lupauksia ja oikeudenkäyntejä →

Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti? Kuulemme jaksossa myös kiinnostavia havaintoja menneisyyden romukaupan ja nykypäivän kierrätyksen yhteydestä. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kati Toivanen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #78 Romukauppiaita, kierrätystä ja kiertotaloutta →

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä →

Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katariina Parhin, joka on kirjoittanut kirjan Suomen ensimmäisestä huumeaallosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #76 Huumeita, narkomaaneja ja vähän kamaa →

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja ihmisten käyttäytymistä paremmin aikoina, jolloin kulkutauti jyllää. Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa juuri viimeistelevän Elina Maaniitty. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia →

Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksena aateli menetti suoran poliittisen valtansa. Esittelyssä on myös Suomen Ritarihuone niin rakennuksena kuin aatelin yhteisönä. Vieraana on naisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja perhehistoriaa tutkinut historiantutkija Eeva Kotioja. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #74 Aateli yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa →

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää →

Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen Aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aatelin valta on perustunut. Jakson vieraana on Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen, joka on todennut aateliin liittyen seuraavasti: ”Kun on tietty asema, niin siitä seuraa myös tietyt velvoitteet – ei pelkästään oikeuksia, vaan myös velvoitteita kohdella muita hyvin”. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #72 Suomen aatelin historia pähkinänkuoressa →

Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!Read more Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! →

Tässä jaksossa keskiössä ovat 1800-luvun Suomen säädyttömät eli ihmiset, jotka eivät mahtuneet mihinkään säätyyn. Pohdimme, keitä säädyttömät ihmiset olivat ja minkälainen mahdollisuus sosiaaliseen liikkuvuuteen oli 1800-luvun Suomessa. Entä mikä oli köyhäintalo ja ketkä siellä asuivat? Minkälaisia tarinoita löytyy köyhäintaloista ja niiden johtajista löytyy? Missä arkisissa asioissa köyhyys näkyi? Minkälaisia haasteita yksittäinen perhe saattoi kohdata? Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola, joka on kirjoittanut teoksen ”Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla”. Kirjan on kustantanut Vastapaino, jonka kanssa tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #71 Köyhäintaloja ja sosiaalinen liikkuvuus 1800-luvun Suomessa →

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia →

Tässä jaksossa tutustumme surupukeutumiseen ja suremisen etikettiin 1900-luvun taitteen Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Selvitämme, miksi surupukeutuminen nähtiin merkittävänä kulttuurisena käytäntönä ja mitä tarkoituksia surupukeutumisella oli. Mitä vaatekappaleita ja asusteita surupukeutumiseen kuului, mitkä olivat surulle sallitut värit? Kuinka pitkään suruasuun tuli pukeutua? Mitä sosiaalisesta elämästä vetäytyminen suruajaksi tarkoitti? Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva ja pian maisteriksi valmistuva Heidi Laurinvaara, joka on opinnäytetöissään tutkitun surupukeutumista. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #69 Surupukeutuminen tunteiden näyttämönä ja rakentajana →

Jakson aiheena on köyhyyden historia. Tutustumme köyhyyteen erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta 1800-luvulta nykypäivään. Köyhyys on suhteellista ja sitä voidaan mitata monella eri tavalla. Kysynkin jaksossa, miltä köyhyys on näyttäytynyt eri aikoina ja missä kaikessa köyhyys on näkynyt menneisyydessä. Miten pääsemme käsiksi köyhien historiaan? Mikä merkitys säädyllä ja perheen luokka-asemalla on ollut köyhyyteen? Minkälaiset kokemukset köyhyydestä ovat muuttuneet ja voiko joitain kokemuksia tunnistaa yhä tässä päivässä? Jakson vieraana on historioitsija Noora Viljamaa, joka on työskennellyt tutkimusprojektissa nimeltä ”Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #68 Köyhyyttä, osattomuutta ja varattomuutta →

Tässä jaksossa avaamme ovet sydänsurujen historialle. Särkyneitä sydämiä, avioeroja ja pettämistä, rakkautta ilman vastakaikua ja menetettyjä puolisoita. Erilaiset rakkauselämään liittyvät teemat ovat iänikuisia, mikä tekee menneisyyden rakkauden tutkimisesta samaistuttavan ja siten kiehtovan tutkimuskohteen. On kuitenkin muistettava, että siinä missä on mahdollista samaistua menneiden ihmisten tunteisiin ja tunteita herättäviin tapahtumiin, on niin tunteita kuin niitä herättäneitä tapahtumia tarkasteltava historian näkökulmasta. Ei voi ottaa annettuna, että kokemus sydänsuruista olisi täysin sama menneisyydessä ja nykyisyydessä. Jakson vieraaksi olen saanut sydänsurujen historiasta kirjoittaneen historioitsijan, Henna Karppinen-Kummunmäen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #67 Sydänsuruja ja pettymyksiä rakkaudessa →

Jaksossa tutustutaan keski-iän historiaan. Keski-iän rajoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta niin biologia kuin kulttuurinen kuvasto huomioiden, ja tässä jaksossa näihin eri näkökulmiin tutustutaan historian näkökulmasta. Millainen siis on keski-iän historia? Missä menevät keski-iän rajat? Millä tavoin ikääntyvän kehon muutoksiin on suhtauduttu eri aikoina? Onko keski-ikään aina suhtauduttu epäilevästi vai onko ikääntymistä ja keski-ikäisyyttä arvostettu enemmän kuin kenties nykyään? Millä tavoin keski-iästä voidaan ajatella sukupuolten näkökulmasta? Jakson vieraana ovat pitkän linjan kulttuurihistorioitsijat Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #66 Keski-iän historiaa ja vanheneva ihminen →

Jaksossa tutustutaan eläinhistoriaan ja menneisyyden kertomusten karvaisiin päähenkilöihin. Pohdimme, mitä tarkoittavat eläinkäänne sekä mikä on eläinten ja erityisesti lemmikkieläinten rooli menneisyydessä. Millainen asema lemmikkiläimillä on eri aikoina ollut? Onko eläin aina historiassa ihmisen sivuroolissa oleva seuralainen vai pystymmekö asettamaan eläimet historian keskiöön? Mitä kaikkia eläimiä on pidetty ylipäätään lemmikkeinä eri aikoina? Jakso valottaa sitä, mikä merkitys eläinhistorian tutkimuksella on nykypäivään sekä myös ympäristökriisin ymmärtämiseen. Jakson vieraana on Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #65 Lemmikkieläimiä, eläinkäänne ja monilajista historiaa →

Tutustumme jaksossa presidenttien puolisoihin Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Presidentti-instituutio on Suomen historian aikana ollut aina hyvin vahva, ja presidentillä on ollut eri aikoina erilaisia oikeuksia. Mutta minkälaista valtaa presidenttien puolisot käyttävät? Onko valta suoraa vai epäsuoraa, vaihtelevaa vai väistämätöntä? Voiko presidentti olla virassaan ilman puolisoa vai perustuuko presidentti-instituution viestintä yksilön sijaan pariskuntaan? Jakson vieraina ovat presidentin puolisoita tutkineet historioitsijat Maritta Pohls sekä Kati Katajisto. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #64 Presidenttien puolisot, rooli ja valta →

Torilla tavataan! Tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien ja erityisesti Porvoon torin historiaan, minkä lisäksi jaksossa vertaillaan Porvoota Vaasan, Mikkelin ja Hämeenlinnan toreihin. Katsomme toreja paikkoina, jotka ovat toimineet niin sosiaalisina kohtaamispaikkoina, kaupankäynnin paikkoina kuin myös paikkoina mielenilmauksille. Suomalaisissa toreissa on toden totta sitä jotain – mutta miten torikulttuuri on muuttunut muutaman viimeisen vuosisadan aikana? Siitä otamme tässä jaksossa selvää. Jaksossa keskitymme erityisesti Porvoon toriin, jonka historiasta on tehty selvitys kaupungin keskusta-alueen kehittämishanketta varten. Tämän kaupunkirakennehistorian selvityksen on tehnyt valtiotieteiden maisteri Tuomas Harju, joka toteutti selvityksen osana Pro gradu -tutkielmaansa. Jakso toimiikin siis myös esimerkkinä siitä, minkälaisiin eri hankkeisiin historiallista tietoa tarvitaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #63 Toreja, kaupunkielämää ja rakennushistoriaa →

Juna kulkee jaksossa, joka käsittelee rautatien rakentajien historiaa. Niin sanottujen ratajätkien kokemukset linkittyvät teollistumisen, kaupungistumisen ja työväen menneisyyteen, jonka värikkäitä kertomuksia kuulemme tässä jaksossa. Jaksossa kysytään, millaista oli rautatien rakentajien elämä 1900-luvun taitteen molemmin puolin ja miten rautateitä käytännössä rakennettiin. Oliko rautateiden rakentaminen vaarallista? Minkälaiset ihmiset rautateitä rakensivat ja paljonko heille maksettiin palkkaa? Minkälaisia taitoja rautateiden rakentaminen vaati? Jakso avartaa näkymiä myös sille, miten rautatiet muuttivat suomalaista yhteiskuntaa ja mitä Marx tarkoitti toteamalla, että radanrakentajat ovat kapitalismin kevyt ratsuväki. Rautateiden rakentajien kokemuksia meille jakaa Työväenmuseo Werstaan museojohtaja ja aiheesta tohtoriksi väitellyt Kalle Kallio. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #62 Ratajätkiä, rautateitä ja työläisten kokemuksia →

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa fasistisia järjestöjä 1930-luvulla ja liittyikö Mäntsälän kapina fasistiseen liikehdintään? Kuka määrittää, mitä on ääriajattelu? Sain jaksoon vieraaksi Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen, joka on todella perehtynyt näihin teemoihin ja osaa jäsentää vaikeita asioita hyviksi kokonaisuuksiksi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa →

Hääjuhlissa on nykyäänkin paljon menneisyydestä siirtyneitä perinteitä ja uskomuksia, joiden historiaan tutustutaan tässä jaksossa. Pääset jaksossa mukaan entisaikojen hääjuhliin, jotka etenevät häitä edeltävästä ajasta juhlien loppuun asti. Pohdimme jaksossa, miksi ylipäätään hääjuhlia on alettu järjestämään ja miten häitä on vietetty. Ketkä ovat olleet juhlien vieraina, milloin morsian löysi valkoisen asun ja kuinka pitkät ovat erilaisten perinteisten hääleikkien juuret? Hääkimpuista saunavihtoihin, myötäjäisistä huomenlahjoihin ja karkaushäistä miehelään – häät ovat olleet täynnä uskomuksia ja tapoja, joilla haluttiin varmistaa avioparin onni ja varakkuus. Jakson häävieraana on Someron kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja ja folkloristi Petra Julin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #60 Hääjuhlia, onnen uskomuksia ja itkupolskia →

Jaksossa yhdistyvät kirjat ja kävelyt, kun tutustumme 1800-luvun alun Suomen oppineiden maailmaan. Vuonna 1813, 19-vuotias suutarin poika Anders Johan Sjögren käveli Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun akatemiassa. Sanojen liike -tutkimusprojekti aikoo kesällä 2022 toistaa tämän kävelymatkan. Kysynkin jaksossa, mitä tuon kävelymatkan uusintaminen kertoo meille 1800-luvun oppineiden kulttuurista. Pohdimme myös lukemisen yhteisöllisyyttä sekä oppineiden verkostoja, mikä selittää osin tiedon ja sanojen liikettä projektin nimen mukaisesti. Jakson vieraina ovat projektin johtajan ja kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala, sekä kulttuurihistorian tutkija, dosentti Jukka Sarjala Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sanojen liike -tutkimusprojektin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #59 Kirjoja, sanojen liikettä ja oppineiden kulttuuria →

Jaksossa käsitellään 90 vuoden takaista tapahtumasarjaa, jonka konkreettisena pelkona oli toinen Suomen sisällissota. Jakson aiheena on siis vuoden 1932 Mäntsälän kapina, jota tarkastelemme mielenilmausten ja oikeusvaltion näkökulmista. Mitä tarkoitetaan oikeusvaltiolla ja kenellä on oikeus määritellä sen periaatteet? Millä tavoin kapina ja laillinen mielenilmaus eroavat toisistaan demokraattisessa tasavallassa? Pohdimme myös 1930-luvun poliittista ilmapiiriä Suomessa sekä sitä, millä tavoin poliittisia tavoitteita ajettiin eteenpäin. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja historiantutkija, Marko Paavilainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #58 Mielenilmauksia, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina →

Tutustumme jaksossa suomalaisten puutarhojen historiaan, jossa on tunteita ja tuoksuja, puutarhoja ja puistoja, kasveja ja multaa sormissa. Ketkä hoitivat puutarhoja menneisyydessä ja milloin kaupunkeihin on alettu suunnitella puistoja? Mitä kasveja viljeltiin entisaikojen puutarhoissa ja millä perusteilla nykyään kutsumme kasvilajeja perinnekasveiksi? Pohdimme myös jakson aikana, millä tavalla suomalaisten suhtautuminen luontoon ja puutarhoihin on muuttunut viimeisen 200 vuoden aikana. Jaksossa nousevat esiin myös kansanvalistuksen, ruokaviljelyn sekä naisasialiikkeen merkitys erityisesti 1900-luvun taitteen puutarhahistoriassa. Jaksossa ääneen pääsee kasvitutkija ja tietokirjailija Teija Alanko, joka tutkii hyötykasvien ja puutarhojen historiaa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #57 Puutarhoja, perinnekasveja ja kansanvalistusta →

Jakso kertoo Helsinki Walksin humanistiyrittäjien tarinan siitä, miksi yritys on perustettu ja mitä kaikkea sen toiminta kattaa. Pääsemme jaksossa kurkistamaan yrityksen tapahtumakulissien taakse: mistä aineksista syntyy kiehtovan historiakävelyn resepti? Tässä podcastissa on tarkoituksena havainnoida tapoja, joilla historiakuvaa ja historiakulttuuria rakennetaan nykypäivässä. Nostamme tässä jaksossa esiin useita eri muotoja, joilla historiallista tietoa on tarjolla. Helsinki Walksin historialliset kävelykierrokset ovat yksi konkreettinen ja ikään kuin kehollinen tapa aistia kaupunkiympäristön historiaa. Jakson vieraiksi olen saanut Helsinki Walksin toimitusjohtajan Kaisa Rahikan sekä tuottaja ja opas Iisa Aaltosen, jotka johdattavat meidät kierrokselle Helsinki Walksin ja kaupunkihistoriaa kuvaavan tiedon pariin. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Helsinki Walksin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #56 Helsinki Walks, humanistiyrittäjiä ja historiakulttuuria →

Sanomalehtiä, naistoimittajia ja Maissi Erkko – siitä on tämän jakson uutinen rakennettu. Pohdimme jaksossa, mikä naistoimittajien yleistymisen ja ammattimaistumisen merkitys on ollut lehdistön historiassa. Millä tavalla naistoimittajiin on suhtauduttu eri aikoina ja minkälaisia haasteita naiset ovat toimittajina kohdanneet sukupuolensa vuoksi? Tutustumme myös äärettömän mielenkiintoisen henkilön, Maissi Erkon elämään, jonka elämässä Päivälehti ja Helsingin Sanomat tiivisti näkyivät. Jakson vieraana kuullaan historiantutkija Reetta Hännistä, joka on tutkinut naistoimittajien ja erityisesti Helsingin Sanomien historiaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #55 Lehtinaisia, sanomalehtien historiaa ja Maissi Erkko →

Jakso keskittyy queer-historiaan ja queer-teoriaan, joka tarjoaa monimuotoisen näkymän seksuaalisuuksien tutkimukseen. Selvitämme jaksossa, mitä queer-historia ylipäätään tarkoittaa ja minkälaisia merkityksiä queer-sana on eri aikoina pitänyt sisällään. Pohdimme myös, miten queer-historian tutkimus on edennyt Suomessa ja muualla maailmalla. Jakson keskiössä on kysymys siitä, millä tavoin menneisyyden monimuotoisia käsityksiä seksuaalisuudesta voidaan sanoittaa ja mitä kaikkea meiltä jää menneisyydestä näkemättä, jos katsomme menneisyyteen vain heteroseksuaalisten lasien läpi. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin, Riikka Taavetin, joka on tutkinut seksuaalisuuden historiaa monesta eri näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #54 Queer-historiaa ja moninaisia seksuaalisuuksia →

Jakso on erinomainen johdanto seksuaalisuuden historiaan. Jakson iso ja tärkeä kysymys on se, että mitä seksuaalisuudella on ylipäätään tarkoitettu eri aikoina sekä millä tavoin ymmärrys seksuaalisuudesta on muuttunut vuosisatojen aikana. Etsimme perusteita myös sille, miksi seksuaalisuuden historiaa on tärkeää tutkia ja minkä vuoksi aihe on merkityksellinen meille tässä päivässä. Tutustumme jakson aikana esimerkkeihin seksuaalisuuden historiasta ja pohdimme, mitä haasteita seksuaalivähemmistöjen historian tutkimiseen liittyy. Jakson vieraina ovat professori Kirsi Vainio-Korhonen ja dosentti Heidi Kurvinen Turun yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #53 Seksuaalisuuden historiaa →

Jaksossa on aika palata pelikentillä ja vetää urheilukamppeet päälle, kun käsittelemme urheiluhistoriaa uudesta näkökulmasta. Urheiluhistoria on täynnä mitä mielenkiintoisempia henkilötarinoita, ja tässä jaksossa kuulemme Suomen historian merkittävimmän urheilumesenaatti Juuso Waldenin (1907–1972) tarinan. Keskustelemme Juuson merkityksestä erityisesti tehdasurheilun ja urheilun rahoituksen näkökulmasta, sillä Juuson perintö elää edelleen erityisesti tehdaspaikkakuntien urheiluseurojen toiminnassa. Kuulemme jaksossa mielenkiintoisia tarinoita Juusosta, hänen isästään, Englantilaista yhtiötä vastaan käydyistä Reed-otteluista sekä yhtiön urheiluohjelman avulla menestyneistä aikansa huippu-urheilijoista. Jakson vieraana on pitkän linjan urheilutoimittaja ja lukuisia urheiluhistorioita työstänyt tietokirjailija Kalle Virtapohja, joka julkaisi vuonna 2021 kirjan nimeltä ”Juuso Walden – Urheilumies ja viimeinen patruuna”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #52 Urheilumesenaatteja, tehdasurheilua ja vuorineuvos Juuso Walden →

Podcastvuosi alkaa maukkaalla jaksolla, sillä aiheena on Suomen ruokahistoria! Tässä jaksossa selvitämme, mitä suomalaiset ovat eri vuosisatoina syöneet, miten he ovat valmistaneet ruokaa ja minkälaiseksi Suomen ruokakulttuuri on ajan saatossa muodostunut. Mitä raaka-aineita ruoanlaittoon on käytetty, koska peruna saapui Suomeen ja millä tavoin ruokaa on säilötty? Keskustelemme jaksossa myös kasvissyönnin vahvasta perinteestä sekä lihansyönnin yleistymisestä. Ruokahistoria antaa vastauksia siihen, miksi lautasellamme on nykyään sellaista ruokaa kuin on, minkä vuoksi ruokahistoria tarjoaa tärkeän näkökulman nykypäivän keskustelulle ruokailutottumusten muuttamisesta. Vieraana on Oulun yliopistosta yliopistonlehtori ja historioitsija Ritva Kylli, joka on todennut kirjassaan nimeltä ”Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin” seuraavasti: ”Suomalaisen ruoan historia on täynnä makoisia yllätyksiä ja tuttuja ruoka-aineita.” Jaksossa pääset näiden yllätysten ja tuttujen makujen pariin! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #51 Suomen ruokahistoriaa, vihannesmuhennoksia ja puurovellejä →

Jaksossa pohditaan arkistojen merkitystä kulttuuriperinnön ja tulevan historiantutkimuksen kannalta. Miten nykypäivän digikulttuuria ja järkyttävän suurta tietomäärää on mitenkään mahdollista tallettaa tulevaisuutta ajatellen? Mitä siis nykypäivästä jää jäljelle? Puhumme konkreettisesti arkistojen tärkeästä toiminnasta ja siitä, mitä eri tarkoituksia arkistolaitokset palvelevat. Ovatko arkistot täynnä kuivia ja tylsiä asiakirjoja vai löytyykö päällepäin harmaan byrokraattisesta materiaalista kiehtovia tarinoita ja pilkahduksia entisajan elämästä? Keskustelemme myös vanhojen aineistojen digitoinnista sekä siitä, millä tavoin kuka tahansa voi halutessaan arkistoja hyödyntää menneisyyteen tutustuessa.Jakson vieraaksi sain Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Maria Kallion, joka on ehdoton asiantuntija vastaamaan kysymyksiin arkistoista sekä tulevaisuuden tiedon tallentamisen prosesseista. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #50 Mitä nykypäivästä jää jäljelle? →

Jakso käsittelee masennuksen historiaa ja erityisesti sen moninaisuutta. Selvitämme, millä eri tavoilla masennus on ymmärretty menneisyydessä ja onko masennusta aina edes pidetty sairautena. Masennus liittyy tiiviisti terveyden ja tieteen historiaan, ja jaksossa kysymmekin, miten mielensairaudet on eri aikoina ymmärretty. Puhummeko masennuksesta myös silloin, kun pitäisi puhua ilmiöistä vaikeiden ja elämään kuuluvien tunteiden takana? Miten arjen käsitykset masennuksesta eroavat tieteen käsityksistä masennuksesta? Tämän jakson vieraaksi olen saanut kulttuurihistorioitsija Annastiina Mäkilän Turun yliopistosta. Annastiina on tutkinut erityisesti masennuksen lähihistoriaa Suomessa, ja hän onkin todennut, että ”vielä 1980-luvun alun Suomessa masennus ymmärrettiin arjessa lähinnä normaalina suvantovaiheena, ei mielisairautena”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #49 Masennuksen historiaa ja moninaisuutta →

Kysymme tässä jaksossa, mitä tulevaisuus on, voiko sitä tutkia sekä mikä on menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden suhde. Mikä on historian rooli tulevaisuuden kannalta: voiko historiasta oppia jotain tulevaisuutta ajatellen tai voiko menneisyyden pohjalta ennustaa tulevaa? Tutustumme jaksossa tulevaisuuden tutkimukseen ja sen peruskäsitteisiin, kuten tulevaisuuskuvaan, skenaarioon, megatrendeihin ja tulevaisuuslukutaitoon. Jakson vieraaksi sain tulevaisuustutkija Otto Tähkäpään, joka on perustanut lapsille ja nuorille suunnatun Tulevaisuuskoulun. Otto on koulutukseltaan historioitsija, joten kuulemmekin jaksossa mielenkiintoisen tarinan siitä, miten menneisyys vaihtui hänen työuransa näkökulmasta tulevaisuuden tutkimiseen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #48 Tulevaan vaikuttamista ja tulevaisuuden tutkimista →

Jaksossa puhumme kodin remontoimisesta ja sisustamisesta historian sekä vanhojen tavaroiden menneisyyden huomioin. Tarkastelemme menneisyyttä siis hyvin konkreettisesta näkökulmasta. Minkälaisia löytöjä huutokaupoilta voi tehdä? Onko uusi aina parempaa vai voisiko kotiin löytyä vanhempia, laadukkaampia ja silti halvempia tavaroita, joilla on jokin tarina ja historia kerrottavana? Kevyen sisustus- ja huutokauppaintoilun ohella keskustelemme eletystä historiasta sekä materiaalisesta kulttuurihistoriasta. Mikä merkitys materialla, tavaroilla ja esineillä on inhimillisessä elämässämme? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian maisterivaiheen opiskelija Heidi Laakso, jonka kodin remontointia ja sisustamista olen seurannut ihaillen vierestä. Heidi kertoo, millä periaatteella hän on uutta kotiaan remontoinut ja sisustanut, mitkä ovat parhaat vinkit huutokaupoille sekä mikä on hänen suhteensa erilaiseen materiaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #47 Sisustamista, vanhoja huonekaluja ja huutokauppoja →

Jaksossa tarkastellaan seksityön historiaa 1800-luvun alun Suomen ja erityisesti Turun kontekstissa. Katsomme erityisesti 1830- ja 1840-lukujen historiaa seksityöläisten näkökulmasta käsin ja tutkimme, millä tavoin avioliiton ulkopuoliseen seksiin suhtauduttiin tuona aikana. Onko seksityöläisyys historian vanhin ammatti ja onko seksityö pikemmin yksi tulonhankkimiskeino kuin ammatti? Miksi seksityöstä epäiltyjä naisia kutsuttiin sukupuolitautitarkastuksiin – taudin vai rahan vuoksi? Minkälainen maine seksityötä tekevillä naisilla oli ja miten seksityön tekeminen vaikutti heidän tulevaisuuteensa? Mitä tapahtui aviottomille lapsille ja miltä heidän tulevaisuutensa näytti? Vieraanani on Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, joka on kirjoittanut palkitun kirjan nimeltä "Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa". Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #46 Seksityöläisiä 1800-luvun alun Turussa →

Lähdemme jaksossa ristiretkien matkaan! Ristiretkiä kuvataan stereotypisesti keskiaikaisina, vahvasti uskonnollisesti värittyneinä ja Paavin hyväksyminä sotaretkinä. Pitääkö stereotypia paikkansa vai ovatko ristiretket ymmärretty aikansa kontekstiin nähden väärin? Jaksossa pohdimme, ketkä ristiretkille lähtivät ja miksi sekä minkä vuoksi ristiretkillä on väliä myös nykypäivänä. Selvitämme myös vähemmän tunnettuja asioita ristiretkistä, kuten maallisen ja uskonnollisen vallan keskinäisen kilpailun kiemuroita. Kuulemme myös ajatuksia historian yleistajuistamisesta ja materiaalisen historian vaikutuksesta tutkijan työhön. Jakson vieraaksi sain filosofian maisterin ja tietokirjailijan – tai kirjoittelijan, kuten vieras itse itseään on kuvaillut – Aleksi Peuran, jonka uran toinen tietokirja julkaistiin elokuussa 2021. Aleksin kirjoittaman kirjan nimi on Uskon ritarit, ja se käsittelee yleistajuisesti, monipuolisesti ja vääriä uskomuksia korjaten ristiretkien historiaa suomeksi. Jakso on toteutettu yhteistyössä kirjan kustantajan Liken kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #45 Ristiretkiä ja uskonnollisen vastakkainasettelun purkua →

Jaksossa tutustutaan kuurojen historiaan 1900-luvun taitteen Suomessa. Jatkamme siis jakson #39 teemaa ja yhteistyötä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa vammaisuuden historiasta keskittymällä fyysiseen vammaan ja siihen liittyviin kokemuksiin. Millä tavoin he osallistuivat yhteiskunnalliseen keskusteluun? Minkä vuoksi viittomakieli nähtiin huonona vaihtoehtona kuurojen kommunikoinnille 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle "oralismiksi" kutsutun ideologian vuoksi? Jakson vieraana on tohtoriksi loppuvuodesta 2021 väittelevä Lauri Julkunen, joka kirjoitti HAiK:n teemanumeroon artikkelin Eino Karlsbergista, joka eli kuurona 1900-luvun taitteen Suomessa. Pohdimme Einon elämän kautta, minkälaista kohtelua kuurot saivat kyseisenä aikana osakseen, millä tavoin kuurous vaikutti ihmisen elämään ja millä eri tavoin kuurojen yhteisö järjestäytyi yhteiskunnallisesti. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #44 Kuurouden kokemuksia, viittomakieltä ja oralismia →

Jaksossa pohditaan, millä tavoin naiset historiankirjoituksessa tai historiallisessa tietokirjallisuudessa näkyvät ja miten naisista kertova historiankirjoitus on muuttunut. Jaksossa käymme läpi, miten naishistoria ja sukupuolihistoria eroavat toisistaan. Kysymme myös, pitääkö naisten puolia edelleen pitää historiantutkimuksen saralla. Ketkä naisia tutkivat ja mistä tietoa historiallisista naisista löytyy? Ketkä ovat historian jänniä naisia ja kenen äänet ansaitsevat tulla kuulluksi? Jakson vieraana on Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Maria julkaisi vuonna 2020 esikoisteoksensa "Historian jännät naiset", joka oli vuoden 2020 toiseksi eniten myynyt kotimainen tietokirja ja jonka unelma-ammatti oli olla kansainvälinen seikkailijatar. Maria tuottaa myös omaa historia-aiheista podcastia "Maria ja historian naiset". Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #43 Historian jännät naiset →

Tässä jaksossa pääsemme 1890-luvun naistaikureiden esitysten äärelle taikuuden ja sirkuksen maailmaan. Minkälaiset taikatemput olivat suosittuja 1800-luvun lopun kiertävissä esityksissä? Ketkä olivat taikaesitysten potentiaalista yleisöä? Entä tyytyivätkö naiset miestaikureiden seuraksi vain assistentin rooliin vai onko naistaikureiden roolia ja tavanomaisuutta vähätelty? Näiden kysymysten lisäksi selvitämme, mikä on historian vanhin tunnettu taiketemppu ja millaisia menneisyydestä tuttuja taikatemppuja esitetään yhä tänäkin päivänä. Jakson vakavampi teema on pohtia, ketkä historiankirjoituksen kohteiksi valikoituvat ja miksi. Jakson vieraaksi sain Turun yliopiston tohtorikoulutettavan sekä itse sirkustaitelijana toimivan Pauliina Räsäsen, joka tutkii naistaikureita 1800-luvun loppupuolen kontekstissa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #42 Taikatemppuja, sirkushuveja ja naistaitelijoita →

Podcastin kesäjaksossa sukellamme menneisyyden uinti- ja kylpymaisemiin rannoille, kun tutustumme 1800- ja 1900-luvun taitteen Yhdysvaltojen uima-asuihin. Uima-asujen muoti on muuttunut muun muodin mukana, eivätkä ihoa koko vartalon mukaan myötäilevät uimapuvut tai pienet bikinit ole aina olleet muodissa. Millaisissa asuissa 150 vuotta sitten uitiin ja oleskeltiin rannoilla? Mitä tehtäviä uima-asuilla oli ja millaisiin tarkoituksiin niitä suunniteltiin? Entä millä tavoin uima-asuihin sonnustettuja kehoja katsottiin ja tiirailtiin rannoilla? Jaksossa keskustelemme myös naiskehojen seksualisoinnista sekä merenneitoihin ja vedenneitoihin liittyvistä fantasioista. Selvitämme lisäksi, ketkä uimarannoilla viettivät aikaa ja kuinka hyvin menneisyyden ihmiset osasivat ylipäätään uida. Vieraanani on gradunsa 1800- ja 1900-luvun taitteen Yhdysvaltojen uima-asuista kirjoittanut Lea Hannu, joka valmistuu syksyllä 2021 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistolla. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #41 Uimapukumuotia, merenneitoja ja keho katseen kohteena →

On jälleen podcastille perinteisen pelijakson aika, kun aika rientää ja korvillasi on nyt podcastin neljäskymmenes jakso! Olen joka kymmenes jakso tuottanut tällaisella kevyemmällä jaksoformaatilla jaksoja, joissa käännetään jokin tuttu lautapeli historiaversioksi. #10 jaksossa pelasimme Trivial Pursuitia, #20 jaksossa Aliasta ja #30 jaksossa Arvaa kuka -peliä. Tänään pelivuorossa on yksi maailman tunnetuimmista television tietokilpailuformaateista, josta on tehty myös lautapeliversio. Kyseessä on siis Haluatko miljonääriksi? -peli, joka kääntyy jaksossa Haluatko historioitsijaksi? -peliksi. Tähän pelijaksoon sain vieraaksi kaksi innokasta Helsingin yliopiston historianopiskelijaa pelaamaan kanssani. Vieraanani ovat Helsingin yliopistosta Juuso Jääskeläinen sekä Matias Holm, joista Juuso on maisterivaiheen opiskelija ja Matias on kandivaiheen opiskelija. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #40 Pelataan Haluatko historioitsijaksi -peliä! →

Jakson teemana on vammaisuuden historia ja sen tutkiminen. Jakson tarkoituksena on esitellä kattavasti, mitä vammaisuuden historia on, mitä vammaisuudella ja vammalla on eri aikoina tarkoitettu ja minkälainen asema vammaisilla henkilöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jonka teemanumero 2/2021 esittelee vammaisuuden historiantutkimuksen nykytilaa, tulevaisuutta ja käsitteistöä. Mikä ero on vammalla ja vammaisuudella? Millä tavoin vammaisuus rakentuu kulttuurisesti ja yhteiskunnan rakenteiden seurauksena? Miten vammaisuuteen on suhtauduttu eri aikoina? Vieraanani on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Riikka Miettinen, joka on kyseisen teemanumeron toimittajista, sekä Tampereen yliopistolla niin ikään yliopistotutkijana toimiva Jenni Kuuliala, joka on tutkinut kattavasti vammaisuuden historiaa jo pidemmän aikaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #39 Vammaisuuden historiasta →

Podcastin virallinen ja historiallinen EM-kisajakso on täällä! Luvassa erityisen ajankohtainen ja sporttinen jakso, koska tällä viikolla Suomen miesten jalkapallon maajoukkue pelaa historiallisesti ensimmäisen ottelunsa EM-lopputurnauksessa! Tarkoituksena on siis tutustua jalkapallon historiaan yhdessä Arto Tiihosen kanssa, jota voi tituleerata niin liikuntasosiologiksi, tietokirjailijaksi, tiedetoimittajaksi, urheiluhulluksi kuin kokemusvalmentajaksi. Mikä on Arton lempimuisto Huuhkajista? Koska Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa? Mikä merkitys jalkapallolla on ollut kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä? Hyppää mukaan futiksen kisajaksoon, oi Suomi on! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #38 Jalkapallon historiaa ja huumaa →

Jaksossa kurkistetaan 1700-luvun Englantiin ja siellä elettyyn teinityttöjen nuoruuteen. Meidän aikaamme kuuluu selkeä kulttuurinen ymmärrys teini-iästä, mutta nuoruutta ei ole kaikkina historian hetkinä ymmärretty samalla tavalla. Joskus on jopa väitetty, että nuoruus on varsin moderni ilmiö. Tämän jakson tarkoituksena onkin kurkistaa 1700-luvun Englantiin ja siellä elettyyn teinityttöjen nuoruuteen. Millä tavalla teinityttöjä kasvatettiin ja mitä he harrastivat? Entä kuuluiko teinien elämään vanhempien kapinointi ja ihastuksista kuiskuttelu? Jaksossa mietitään myös, mitkä asiat nuoruuteen suhtautumisessa ovat muuttuneet ja mitkä ei vuosisatojen saatossa. Jakson vieraana on Turun yliopistosta aiheesta vuonna 2020 väitellyt kulttuurihistorioitsija Henna Karppinen-Kummunmäki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #37 Teinityttöjen elämää 1700-luvun Englannissa →

On podcastin ensimmäisen Q&A-jakson vuoro! Podcastin kuulijat ja seuraajat saivat lähettää minulle kysymyksiä mistä tahansa aiheesta, ja tässä jaksossa vastataan siis näihin kysymyksiin. Tiesitkö aina, että haluaisit olla historiantutkija? Miten kiinnostuit tutkimusaiheestasi? Jos et tekisi väitöskirjaa aiheestasi, niin mistä aiheesta tekisit? Miten korona on vaikuttanut työskentelyyn? Mikä tutkimuksessa on parasta ja mikä haastavaa? Mikä nykyisyydestä jää historiaan ja mikä siihen vaikuttaa? Mikä on omituisin asia, jonka olet löytänyt tutkimuksessasi? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaus tässä jaksossa! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #36 Q&A – Opiskelu, historiantutkimus ja tutkijan arki →

Luvassa on tutkitun tiedon teemajakso, sillä Menneisyyden Jäljillä -podcast on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa ja tämä jakso on omistettu tälle teemavuodelle. On äärimmäisen tärkeää kysyä ja kyseenalaistaa, kuka tietoa tuottaa ja kenellä on tiedon myötä valtaa. Millä eri tavoin ympäröivää maailmaa ja elämää ylipäätään on eri vuosisatoina tutkittu ja voiko eri tieteenaloja arvottaa keskenään? Mitä tiedolla on tehty ja miten se on muuttanut ihmisten käsityksiä itsestään ja muista? Pohdimme myös, mikä ero on tieteen ja tiedon historialla sekä onko raja terveyden ja sairauden välillä puhtaasti lääketieteellinen vai perimmiltään kulttuurinen. Jakson lopuksi otamme käsittelyyn pandemiat, kulkutaudit ja myös koronan ja mietimme, pitäisikö näistä puhua muutenkin kuin tilastojen, esiintyvyyslukujen ja diagnostiikan näkökulmasta. Tulisiko koronaa ymmärtää myös kulttuurisena ilmiönä?Jakson vieraana on siis Helsingin yliopiston yleisen historian professori Heikki Mikkeli. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #35 Tieteen, tiedon ja terveyden historiaa →

Jaksossa selvitämme kaiken olennaisen sukututkimuksen tekemisestä ja sen tavoitteista! Sukututkimuksen suosio on ollut jo monen vuosikymmenen ajan nousussa eikä laantumisen merkkejä näy. Tässä jaksossa siis käymme läpi, miten sukututkimusta tehdään ja ketkä sitä voivat tehdä. Millä eri motiivein omaa tai toisen sukua voi pohtia? Miten historiantutkimus ja sukututkimus eroavat toisistaan – vai eroavatko? Pohdimme myös, mitkä ovat sukututkimuksen käytännön rajoittavat ja mahdollistavat tekijät, jotta voimme päästä sukumme ja siten myös menneisyytemme jäljille. Vieraanani on syksyllä 2020 maisteriksi valmistunut Mikko Kuitula, joka teki Pro gradu -työnsä kuolansuomalaisista, joihin Mikon isoisän äidin suku kuuluu. Mikko toimii myös Sukututkimusseuran verkkopalveluasiantuntijana ja Karjalan Liiton sukututkijana. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #34 Sukututkimuksen salat →

Jakson teemana on psykiatrian sekä mielenterveyden ja mielen sairauksien diagnosoinnin historia. Selvitämme, miten hulluuden leimasta ja henkiopeista on siirrytty kohti toisaalta pirstaloitunutta ja toisaalta äärimmäisen säänneltyä modernia psykiatriaa. Kuinka kauan mielenterveydestä on puhuttu? Mitkä ovat mielenterveyden ja mielen sairauksien historialliset rajat? Jakson tärkeimpänä oppina on, että mielenterveyden häiriöt eivät ole luonteeltaan vain biologisia tai vain sosiaalisia, vaan monimuotoisia kokonaisuuksia, joiden määritelmät muuttuvat ajasta ja paikasta riippuen. Lähestymme aihetta Yhdysvalloissa alkujaan kehitettyjen DSM (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) -oppaiden näkökulmasta. Ovatko oppaat ratkaisseet mielenterveyden häiriöiden määrittelyn ongelman? Vieraaksi sain Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mia Pohtolan, joka on kiinnostunut psykiatrian ja mielenterveyteen liitettyjen sairauksien diagnostiikasta Yhdysvaltain kontekstissa 1970-luvulla. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #33 Mielenterveyden rajoja ja psykiatrisen diagnostiikan historiaa →

Jaksossa tutustutaan Instagramissa oikeutettua suosiota nauttivan Helsinki eilen ja tänään -tiliin (@helsinkieilenjatanaan) ja tilillä esiteltäviin vanhoihin kuviin helsinkiläisistä taloista ja rakennuksista. Tilillä esitellään joka postauksessa kuvapareja, joissa on ensin historiallinen kuva valitusta rakennuksesta ja sitten nykyaikana otettu kuva samasta paikasta. Miksi vanhoja rakennuksia on päätetty purkaa Helsingissä erityisesti 1960- ja 70-luvuilla? Millä perusteilla asuinalueita pitäisi arvottaa ja mitä rakentamisessa tulisi ottaa huomioon kulttuuriperinnön näkökulmasta? Kuinka vanha Helsinki ja sen kaupunginosat ovat? Mitä arkkitehtuurisia tyylejä Helsingistä voi bongata. Sain jakson vieraaksi henkilön, joka rakastaa tutkia Helsinkiä eilen ja tänään rakennusten historian näkökulmasta. Vieraanani on historioitsija Laura Boxberg, joka työskentelee viestintäpäällikkönä nykytaiteen tiedotuskeskuksessa, Frame Contemporary Art Finlandissa ja pitää Helsinki eilen ja tänään -tiliä. Luvassa on siis aimo jakso valokuvausta, vanhoja rakennuksia, historiallisia kortteleita ja tarinoita niiden eri vaiheista menneisyydestä tähän päivään. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #32 Taloja ja rakennuksia Helsingissä eilen ja tänään →

Tässä jaksossa tarkoituksenamme on jatkaa kolonialismin teemasta Suomen kontekstissa ja pohtia, onko kolonialismi koskettanut Suomea ja miten keskustelu Suomesta ja kolonialismista on noussut esiin. Jakso on toteutettu tämän #24 jakson tapaan yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jonka neljäs teemanumero vuodelta 2020 käsittelee kolonialismia ja Suomea eri näkökulmista. Millainen asema Suomella ja suomalaisilla on ollut koloniaalisessa maailmassa eri aikoina? Miten keskustelu aiheesta on muuttunut? Mikä oli Hesperian puistossa vuonna 1886 pidetyn "kannibaalien" ihmisnäyttelyn tarkoitus? Millainen jälki kolonialismista on jäänyt eri paikkoihin? Tarkastelemme myös, millaisia esineitä suomalaiset ovat maailmalta keränneet tutkimuksen tai harrastuksen nimissä ja paljonko Euroopan ulkopuolista esineistöä Suomeen on tuotu. Jakson vieraana Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen. Leila ja yhteiskuntatutkimuksen yliopistonlehtori Anna Rastas kirjoittivat teemanumeroon yhdessä artikkelin, jossa pohditaan suomalaista kolonialismikeskustelua ja vaikutusta historiantutkimukseen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #31 Kolonialismi ja Suomi →

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille kolmannenkymmenennen kerran ja perinteisen pelijakson pariin! Tämän jakson peliksi valikoitui Arvaa kuka, jonka ideana on siis yksinkertaisuudessaan arvata vihjeiden perusteella, kenestä pelilaudalla olevasta henkilöstä on kyse. Historiaversion pelistä saa luonnollisesti siten, että arvuutellaan eri historian henkilöitä heidän persoonansa, ulkoisen olemuksensa, ammattinsa tai asemansa, elinpaikkansa ja tietysti elinaikansa perusteella! Kanssani historiallisia henkilöitä arvuuttelevat historian opettajina toimivat Lea Hannu ja Ilmari Lähteenmäki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #30 Pelataan Arvaa kuka -peliä! →

Jaksossa tutustutaan kuukautisten menneisyyteen ja siihen, miten eri aikoina kuukautisten kanssa on eletty. Kuukautisista ja kuukautisverenvuodosta on puhuttu eri aikoina eri nimillä, joiden tarkoituksena on ollut kiertää tästä häpeällisenä pidetystä, mutta niin monien elämään kuuluvasta joka kuukautisesta tapahtumasta puhuminen. Miksi kuukautisista on ollut niin vaikeaa puhua? Miten kuukautissuojia mainostettiin 1950- ja 1960-luvun Suomessa ja mitä mainokset paljastavat meille naiskeholle asetetuista ihanteista? Miten kuukautisvälineet ja -teknologia ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa? Jakson vieraana on Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jenni Räikkönen, joka on kirjoittanut aiheesta Pro gradu -tutkielman. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #29 Kuukautisia, pulmapäiviä ja naisten salaisuuksia →

Jakso on tuhti paketti taloushistorian perusteita humanistisesta näkökulmasta. Raha ja talous ovat vaikuttaneet vahvasti ihmisten mahdollisuuksiin toimia eri aikoina, mutta on kuitenkin eri asia, tuleeko kaikkea arvioida ja arvottaa talouden näkökulmasta. Onko talouspuhe matemaattisiin faktoihin perustuvien tosiasioiden toteamista vai arvojen ja asenteiden värittämää? Mitä kaikkea taloushistoria voi tutkia? Ketkä ja mitkä tekijät talouteen vaikuttavat ja pääsemmekö niitä karkuun? Jakson lopulla pohdimme myös sitä, onko mielekästä verrata aiempien vuosikymmenten tai vuosisatojen taloudellisia tilanteita nykypäivään, kun pohdimme suhdanteiden vaihtelua ja esimerkiksi talouden ja politiikan välistä vuorovaikutusta. Jakson vieraana on Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonopettaja Maiju Wuokko, joka on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sekä liike-elämän etujärjestöihin ja työmarkkinasuhteisiin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #28 Humanistisen taloushistorian ABC →

Jaksossa keskustellaan alkoholista ja sen sääntelystä 1930-luvun Suomessa. Aihetta lähestytään Alkon, kieltolain ja anniskelupolitiikan historian kautta. Miksi kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja miksi se purettiin 1932? Miten Alkon perustaminen ja vuoden 1932 väkijuomalaki vaikuttivat alkoholikulttuuriin? Millainen ravintola- ja alkoholikulttuurimme voisi olla ilman vuosisadan alun kieltolakia ja tiukkaa anniskelupolitiikkaa? Millä tavoin ryypiskelyä ja juomista on rajoitettu ja mitä se kertoo meille ihmisten arvoista ja oikeuksista – se selviää tässä jaksossa. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskaisen, joka tekee paraikaa väitöskirjaa alkoholi- ja anniskelupolitiikasta kolmen suomalaisen kaupungin, Kuopion, Jyväskylän ja Tampereen osalta 1930-luvun Suomessa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #27 Alko, kieltolaki ja 1930-luvun anniskelupolitiikka Suomessa →

Podcastin joulutunnelmat saavat jatkoa, kun meillä on luvassa jakso täynnä tonttujen historiaa. Tässä jaksossa kuulet siis kaiken saunatontuista joulutonttuihin sekä maahisista haltijoihin! Tässä jaksossa tutustumme siis eri suomalaisiin tonttuperinteisiin sekä tietysti erityisesti joulutonttuihin. Tonttujen historia yltää pitkälle suomalaiseen menneisyyteen, ja tontut ovat olleet vankka osa suomalaisia kansantarinoita ja -uskomuksia. Ovatko tontut enää vain muisto suomalaisesta kansanuskosta vai elävätkö tontut kanssamme edelleen? Tonttuilun tunnelmaan meidät johdattaa kirjailija Heikki Saure. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #26 Tonttuja, haltijoita ja suomalaisia kansanuskomuksia →

Jakso valaisee joulukuun pimeyttä, sillä aiheenamme on Lucia-neito ja hänen juhlintaansa liittyvät perinteet Suomessa 1950-luvulla. Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta, mutta miksi juuri silloin? Minkälaisen matkan Lucia on kulkenut pyhimyslegendasta kansan pariin valon ja hyväntekeväisyyden symboliksi? Mikä yhteys Lucia-kilpailulla ja ajan kauneuskilpailuilla on? Tutustumme myös kahteen vuoden 1955 Lucia-ehdokkaaseen ja selvitämme, mitkä tekijät vuosittaisessa Lucia-neidon valinnassa painoivat ja miksi Lucia-kulkueen ja -neidon perinne elvytettiin. Vieraana FM Fanny Reinikka, joka on kirjoittanut Lucia-perinteistä Pro gradu -tutkielman. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #25 Lucia-neidon perinteitä, kauneuskilpailuja ja valon juhlaa →

Jaksossa käsitellään kolonialismin pitkää historiaa sekä useita kolonialismiin liittyviä käsitteitä ja määritelmiä. Podcastissa on pyöritty monenlaisten aiheiden äärellä, mutta yksi selkeä sekä nykyisyydessä että menneisyydessä vahvasti läsnä ollut aihe on jäänyt tähän mennessä pimentoon. Nyt on siis aika korjata tämä vääryys! Kolonialismin historian lisäksi käännämme katseen tämän päivän uutisotsikoihin saamelaissketseistä Eskimo-jäätelöiden nimen muutokseen ja pohdimme, miten kolonialismin jäljet johtavat nykyhetkeen. Jakson vieraana on akatemiatutkija ja dosentti Janne Lahden Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa: www.historiallinenaikakauskirja.fi Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #24 Kolonialismin pitkät ja mutkikkaat juuret →

Jakson aiheena ovat spiritistiset istunnot 1890-luvun Suomessa sekä niihin liittyvä mystiikka ja magia. Saamme kuulla tunnetun suomalaisen kulttuurihistorioitsijan uusimmasta kirjasta nimeltä Spiritistinen istunto, joka vie meidät meedion istuntoihin pimeisiin saleihin, joissa henget vaeltelivat ja ihmisten edesmenneet rakkaat ilmaantuivat koskettamaan maan päällä eläviä läheisiään. Mitä spiritistisessä istunnossa tapahtui? Ketkä istuntoihin osallistuivat? Miten tiede ja esoteria kietoutuivat yhteen? Vieraanamme on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Jakso toteutettu yhteistyössä SKS:n kanssa. Osallistu kirja-arvontaan Facebookissa! https://www.facebook.com/menneisyydenjaljilla/posts/215098423360207 Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #23 Spiritistiset istunnot ja okkultismi 1890-luvun Suomessa →

Jakso käsittelee historia-aiheista lastenkirjallisuutta ja eri tapoja, joilla menneisyydestä voi kertoa lapsille. Miten selittää lapsille vieraita asioita menneisyydestä tai ylipäätään auttaa hahmottamaan ajan kulua? Minkälaista lasten arki on menneisyydessä ollut? Mitä asioita täytyy ottaa huomioon, kun historiallisen tietokirjan kirjoittaa lapselle? Jakson vieraana on opettaja ja lasten tietokirjailija Karoliina Suoniemi, joka on kirjoittanut historia-aiheisia lastenkirjoja. Pääsenkin häneltä kysymään kaiken lastenkirjoista ja siitä, miten historian saa punottua niihin mukaan tavalla, joka kiinnostaa lapsia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #22 Lastenkirjallisuus ja historiaa koko perheelle →

Luvassa on sporttinen jakso, jossa perehdymme kokemuksellisuuteen liikunnassa ja urheilussa. Miten kokemus rakentuu ja voiko kokemusta muokata jälkikäteen? Miten urheiluun liittyvät muistot rakentuvat ja miten niistä tulee merkityksellisiä? Syntyvätkö kokemukset kehon, mielen vai molempien välityksellä? Vieraana minulla on mies, jolta eivät sanat lopu kesken ja joka on kirjoittanut talteen lukemattomia kokemuksia liikunnan ja urheilun maailmasta – niin nykyisyyteen kuin menneisyyteen peilaten. Urheilusosiologi Arto Tiihosen kanssa aiomme siis pohtia, mitkä asiat yhdistävät näkökulmiamme liikkuvaan kehoon. PS. Pahoittelut jakson matalasta äänenvoimakkuudesta! Äänityksessä oli teknisiä haasteita.. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Kurkkaa myös Arton blogi osoitteessa miksiliikun.fi !Read more #21 Kokemuksellisuus liikunnassa, urheilussa ja niiden muistelussa →

On 20. jakson aika, ja tasakymmenten kunniaksi nauhoitimme jälleen viihdyttävän pelijakson! Viimeksi pelasimme jaksossa #10 Trivial Pursuitia historiakysymyksillä, ja tässä jaksossa pelaamme historia-Aliasta! Jaksossa selitetään historiaan liittyviä käsitteitä ja sanoja, joita arvuutellaan vuorotellen. Arvaatko sinä, mistä sanoista on kyse? Pelikavereikseni saapuivat jälleen FM Aino Kirjonen sekä historian maisteriopiskelija Heidi Laakso Helsingin yliopistolta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #20 Pelataan historia-Aliasta! →

Jaksossa selvitämme, millaista oli synnyttää lapsi 1800-luvun maailmaan ja miten odottavan äidin terveydestä pidettiin huolta. Millä perustein lääkärit osasivat diagnosoida raskauden ja kuinka yleistä keskenmenot olivat? Kuinka monta lasta oli tavanomaista synnyttää ja miten aborttiin suhtauduttiin? Tutustumme myös erilaisiin neuvoihin ja ohjeisiin, joita odottavalle äidille annettiin esimerkiksi pukeutumisen suhteen. Entä kuinka raastava vastuu synnytyslääkärillä oli päättää lapsen mahdollisesta kuolemasta, jos synnytys ei edennytkään toiveiden mukaisesti? Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Anna Niiranen, joka väittelee aiheesta tohtoriksi lokakuussa 2020. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #19 Raskaus, synnytys ja äitiys 1800-luvun Britanniassa →

Jaksossa maistellaan vertauskuvallisesti uuden ajan alun Suomen juomia, kun aiheena on 1600-luvun suomalainen juomakulttuuri. Mitä juotavia ihmiset nauttivat uuden ajan alun Suomessa ja kenen kanssa? Miten ja millaista olutta valmistettiin? Olivatko menneen ajan ihmiset aina humalassa oluen ollessa 1600-luvun yleisin juoma? Suomalaisesta juomakulttuurista meille kertoo väitöskirjansa aiheesta juuri viimeistellyt tutkija, Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Hän avaa meille oven menneiden juomien ja juomatapojen saloihin sekä jakaa parhaat vinkit siitä, missä tilaisuuksissa mitäkin juotavaa oli soveliasta nauttia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #18 Oluet, kestikievarit ja 1600-luvun Suomen juomakulttuuri →

Jakson aiheena on vuonna 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion, jonka avajaisia vietetään ainutlaatuisen laajan remontin jälkeen 22. elokuuta vuonna 2020. Olympiastadion muistetaan luonnollisesti erityisesti vuoden 1952 Helsingin olympialaisista ja sykähdyttävistä urheiluhetkistä. Mistä muista yllättävistäkin asioista Olympiastadion muistetaan? Tiesitkö, että Helsingin olympialaiset oli alkujaan tarkoitus järjestää jo vuonna 1940? Entä mistä haaveet ison ja näyttävän stadionin rakentamisesta kumpusivat jo 1920-luvulla? Ota jakso ja Olympiastadionin historia haltuun! Jakson vieraana Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #17 Helsingin Olympiastadion avajaisista toisiin →

Jaksossa selviää, ketkä saivat opiskella yliopistossa 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa, minkälaiset aktiviteetit muokkasivat opiskelijoiden käsityksiä sukupuolesta, valkoisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä mihin ajatus sivistyksestä perustui. Yliopistot eivät olleet ainoastaan paikkoja, joissa on eri aikoina opiskeltu eri oppiaineita, vaan yliopistot ovat olleet myös paikkoja, joissa sivistytään kansakunnan vaatimusten mukaan. Mitkä nuo vaatimukset kenellekin olivat? Miten valkoisuus ja sukupuoli rakentuivat yliopistoissa? Minkälaiset aktiviteetit opiskelijoita kiinnostivat ja mihin ammatteihin naiset ja miehet valmistuivat Harvardin ja Radcliffen yliopistoista? Jakson vieraana aiheesta Pro gradu -tutkielmansa kirjoittanut väitöskirjatutkija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #16 Yliopistot ja valkoisuus 1900-luvun alun Yhdysvalloissa →

Tältä erää viimeinen TBT-jakso on nyt täällä! Jakso pyörii tuolien ja kehojen ympärillä, sillä jaksossa selvitetään, miten ihmiskeho on muuttunut ajan saatossa tuolien yleistyttyä. Tuoli on sinällään vanha keksintö, mutta se on pitkään symboloinut valtaa ja korkeaa statusta, jota tuoleilla istuneilla henkilöillä, kuten kuninkailla ja hallitsijoilla, on ollut. Tuolit yleistyivät ihmisten kodeissa varhaismodernina aikana, ja kysymys kuuluu, miten tuolit ovat muuttaneet ihmisten kehoja. Miten elinympäristömme muuttaa meitä? Ole hyvä ja istuudu jakson ääreen! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #15 TBT Tuolit ja kehojen muutokset →

Jaksossa hypätään oikeushistorian Menneisyyden Jäljille! Modernissa lakikirjassa on lukuisia pykäliä, jotka muistuttavat meitä menneestä maailmasta ja Suomen oikeushistorian muutoksista. Lakiin unohdetut tai sinne syystä tai toisesta jääneet pykälät voi nähdä ikään kuin oikeushistoriallisena ulkomuseona, jossa voimme kurkistaa menneen oikeuden eri vaiheisiin. Miksi lakikirjassa on edelleen pykäliä 1700-luvulta? Mitä pykälät hevoskauppiaista ja terhometsässä elätettävistä sioista meille kertovat? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä pitää yleisen oikeuden ulottuvilla? Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #14 TBT Lain unohdetut pykälät →

Jaksossa kaivetaan miesten jalkapallon EM-kisojen historiaa ja etsitään miesten EM-kisahistorian yllättäviä käänteitä! Käyn läpi kolme enemmän tai vähemmän satunnaista yllätystä kisahistoriasta, ja viimeisen yllätyksen aikana kuulemme kommentteja myös yllätysvieraaltamme, Suomen miesten maajoukkueen puolustajalta Sauli Väisäseltä. Mitkä maat ovat yllättäneet EM-kisojen voittajina? Entä mitä tapahtui kolmansissa EM-kisoissa vuonna 1968? Mitä historiallinen pääsy EM-kisoihin merkitsee pelaajan näkökulmasta? Muuttiko kisoihin pääsy jotain futiskulttuurissa ja miten Suomen ensimmäiset arvokisat asettuvat osaksi aiempaa historiaa, jota Suomesta on jalkapalloilevana maana kerrottu? Ota koppi EM-kisahistoriaa käsittelevästä jaksosta! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #13 TBT Jalkapallon miesten EM-kisahistorian yllätyksiä →

Toisessa Throwback Tuesday -jaksossa uppoudumme historiallisiin sananlaskuihin! Sananlaskut rikastuttavat käytettävää kieltä ja tekevät siitä elävämpää. Niitä voidaan käyttää tilanteiden keventämiseen, ja sananlaskut saavatkin usein hymyn huulille – se on myös tämän jakson tarkoituksena! Jaksossa käydään läpi 19 suomalaista sananlaskua, jotka on kerätty 1880–1930-lukuja käsittelevästä perinnekerääjien kokoelmasta. Mistä aiheista sananlaskuja löytyy ja mistä ne ovat saaneet alkunsa? Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #12 TBT Historiallisia sananlaskuja ja sutkauksia →

Podcastin ensimmäinen Throwback Tuesday -jakso on nyt täällä! TBT-jaksoissa syvennytään tarkasti ja napakasti valittuun aiheeseen, joka on ensimmäisellä kerralla kuntosalien historia! Millaisia entisajan kuntosalit ja kuntoiluvälineet ovat olleet? Millainen kuntoilulaite oli Britanniassa vuonna 1831 kehitelty Polymachinon? Kuntoilukulttuuria sivutaan myös terveyden, sukupuolen ja luokan näkökulmista. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #11 TBT Kuntosaleja ja entisajan kuntoiluvälineitä →

Juhlajakson kunniaksi pelataan Trivial Pursuitia pelkästään historiakysymyksillä! Mitä atsteekit kutsuivat jumalten ulosteeksi? Mikä sota kesti alle 50 minuuttia? Kuka Yhdysvaltain presidentti kieltäytyi syömästä parsakaalia? Kuuntele ja katso, miten historioitsijat pärjäävät nippelitietoa vaativassa pelissä! Vieraana historian maisteriopiskelijat Aino Kirjonen (nykyisin väitöskirjatutkija) ja Heidi Laakso. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #10 Pelataan Trivial Pursuitia historiakysymyksillä! →

Oliko keskiaika niin pimeä kuin väitetään? Mistä myytti kuningas Arthurista on peräisin ja mitkä motiivit ovat valehistorian kirjoittamiselle? Valheilla on pyritty vaikuttamaan myös menneisyydessä, ja tässä jaksossa keskitytään myytteihin ja tiedon väärentämiseen keskiajalla. Jaksossa murretaan myös keskiaikaan liittyviä myyttejä, kuten ajateltiinko maailman olleen litteä. Jakson vieraana Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Jaakko Tahkokallio. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #9 Keskiajan myyttejä ja valehistoriaa →

Kaikki menneisyyden suomalaisesta rakkaudesta! Minkälaista rakkaus oli ja miten sitä osoitettiin? Oliko kaikki ruusuilla tanssimista vai oliko sydänsuruja myös entisaikaan? Oliko menneisyydessä romanttista rakkautta vai vain tunteettomia naimakauppoja? Rakkautta ihastellaan jaksossa yhdessä Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Anu Lahtisen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #8 Menneiden sydänten salat ja surut →

On lähes yhtä tärkeää tietää, mitä historia on, kuin hahmottaa, että miten sitä esitetään. Jaksossa esitellään yksi historiantutkimuksen esittämisen tapa. Keskitymme, miten historiaa voi esittää twiitteinä Twitterissä! Esimerkkinä meillä on Helsingin yliopistolla keväällä 2018 järjestetty kurssi, jossa Suomen sisällissodan historiaa käsiteltiin Helsingin näkökulmasta Twitterissä luotujen historia-aiheistne twittertilien kautta. Jakson vieraana historiantutkija Kati Katajisto, joka oli yksi kurssin vetäjistä. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #7 Twiitin mittainen sisällissodan historia →

Kuudes jakso käsittelee sukupuolta ja sukupuolihistorian näkökulmia! Mikä sukupuoli on, miten siitä on menneisyydessä ajateltu ja miksi se herättää niin vahvoja tunteita? Keskustelua sukupuolen, biologian, kielen, kehon, kulttuurin ja tieteen suhteista. Vieraana Helsingin yliopiston apulaisprofessori Soile Ylivuori. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #6 Naisia, miehiä ja kaikkea siltä väliltä →

Jaksossa syvennytään menneisyyden unien ja painajaisten maailmaan: mikä oli uniolento ja mistä suomalaiset ovat nähneet unia viimeisten 600 vuoden aikana? Vieraana Pohjoiset Painajaiset 1400-2020 -tutkimushankkeen työryhmän jäsen, professori Marko Lamberg, joka kertoo, mitä annettavaa historiantutkimuksella on unien tutkimiselle. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #5 Painajaisten historiaa, paholaisia ja uniolentoja →

Jakso tarjoaa viihdettä ja naurua, koska sen aiheena ovat menneisyyden vitsit, pilat ja kaskut – siis historiallinen huumori ylipäätään. Tässä jaksossa selviää, mistä huumori koostuu ja mikä on tehnyt menneisyydessä vitseistä hauskoja. Jakson vieraana kulttuurihistorioitsija Anu Korhonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #4 Huumorin historiaa, vitsejä ja kaskuja →

Jaksossa pohditaan elämän muutoksia ja historian käännekohtia, sillä mikään muu ei ole pysyvää paitsi muutos. Mitä tekijöitä muutokseen vaaditaan? Voiko tulevaa ennustaa? Mitä muutoksia meidän ajastamme muistetaan? Vieraana historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #3 Onko mikään ikuista? →

Jaksossa pohditaan yhdessä yleisen historian dosentin Elise Garritzenin kanssa, miksi menneisyys kiehtoo meitä, mitä eroa on historialla ja menneisyydellä sekä ketkä kaikki historiaa kirjoittavat, koska se on varmaa, että historia ei synny itsestään. HUOM! Äänitysteknisistä syistä puhujien äänet kuuluvat tässä jaksossa kuulokkeiden eri puolilta poikkeuksellisesti muihin jaksoihin verrattuna. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #2 Jokainen aika kirjoittaa oman historiansa →

Ensimmäisessä jaksossa esitellään, mistä idea podcastille syntyi, mistä tässä podcastissa tullaan tulevien jaksojen mittaan keskustelemaan sekä mikä podcastin tarkoituksena on. Esittelen myös lyhyesti, kuka jaksoissa mikrofonin takana puhuu, jotta podcastin kuuntelijana tiedät, kenen ääni kaiuttimistasi tai kuulokkeistasi kaikuu. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #1 Tervetuloa Menneisyyden Jäljille! →