Kaudelle 2024 uistelijoita koskevat rajoitukset ovat viimein varmistuneet. Määräykset venyivät viime metreille. Toimittaja Jari Rannisto pohtii podcastissa määräyksiä, luonnonlohen huonoa tilannetta ja minkä pitäisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi parempi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Takatalvi ei ole monenkaan kalastuksenharrastajan mieleen. Kalojen mieli voi muuttua, mutta niin muuttuu myös kalastajan. Vaikka voisi, ei ehkä tee mieli lähteä vesille, kun sataa lunta tai kylmä pohjoistuuli puree ihoa. Takatalvi voi myös olla turvallisuusriski venettä kuljetettaessa, rampilla tai kun pitää pukea paljon vaatetta päälle ja liikkeet muuttuvat kömpelöiksi. Tuleeko sinulle mieleen asioita, joita emme osanneet ottaa podcastissa edes huomioon? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuuntele tarina siitä, miten kalastus voi viedä – niin hyvässä kuin pahassa. Antsulla lähtee kymppihauen metsästys hieman käsistä. Ota hyvä asento ja nauti reilun tunnin mittainen radiohupailu. Tätä parodiaa ei pidä ottaa liian vakavasti. Jutun on alunperin kirjoittanut toimittaja Niko Satto ystävineen Feelishing-blogiin vuosia sitten ja Antsun projekti 10-hauki on yksi tarinoista, joka on jäänyt mieleen aiheuttaen hymähtelyä jälkikäteenkin. Nyt tarina on puhuttu Nikon, Petri Variksen, Mikko Vähätalon ja Mika Nummiston toimesta reilun tunnin mittaiseksi kuunnelmaksi.  Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Avovesikausi on vähitellen alkamaisillaan. Toimittaja Jari Rannisto on koonnut muistilistan kalastajille, mitä kaikkea on syytä tietää ja huomioida ennen kalaan menoa niin vesistön, veneen laskemisen kuin lupien ja rajoitusten näkökulmasta. Kuuntele Jarin tarinat ja vinkit - säästyt vähemmällä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

1980- ja -90-lukujen taitteessa Saaristomerelle istutettiin runsaasti meritaimenia. Sen seurauksena myös vetouistelun harrastajia oli paljon. Osakaskunnat vaihtoivat istukkaat siikaan ja sekä taimenten että uistelijoiden määrät romahtivat. 2000-luvulla on ymmärretty, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja istutusten sijaan meritaimentyö on keskittynyt purokunnostuksiin. Haastattelimme puroaktiivi Sami Raittolaa 1,5 vuotta sitten, samalla kun katselimme meidän aikamme ensimmäisiä kutevia taimenia Kuninkojan kunnostetussa kaupunkipurossa. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Sami kertoo lupaavista uutisista muilla varsinaissuomalaisilla puroilla sekä tietysti Kuninkojan taimenten tämänhetkiset kuulumiset. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomessa pilkitään suomalaisilla pilkeillä! Sen voi todeta kun katsoo Kalastajan Kanavan talvikalastuskyselyyn osallistuneiden 1 013 suomalaisen luottopilkkien listaa. Pystypilkki on yhä suosituin pilkkimalli, ja yksittäisistä pilkeistä Puustjärven Hopeasiipi vei ykköstilan selvällä kaulalla. Nuorten aikuisten ryhmässä tasapainopilkki on kuitenkin pystypilkkiä suositumpi. Viidennelle sijalle ja samalla tasurien kärkeen kapusi savonlinnalainen Kaweri. Tässä podcastissa kuulet Puustjärven Vieheen, Kaweri-Vieheen ja Rapala VMC:n edustajien ajatuksia eri pilkkimalleista ja niiden tulevaisuudesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohen sukupuutto on lähempänä kuin koskaan. Palokin koskien vapauttaminen on otettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi, jossa järvilohen luonnonkierto voitaisiin saada toteutumaan. Asiantuntijoilla ei ole projektista järvilohen näkökulmasta yksimielisyyttä. Kuuntele podcast, jossa toimittaja ja innokas vetouistelija Jari Rannisto lyö oman lusikkansa sakeaan soppaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jokaisella kalastuksenharrastajalla on jonkinlaisia kalastukseen liittyviä toiveita, haaveita tai unelmia. Yksi haluaa tuoretta kalaa pöytään, kun joku toinen taas haluaa tavoittaa mahdollisimman monta erilaista lajia. Useimmat unelmoivat kuitenkin isoista kaloista – kotimaisista tai ulkomaisista. Tässä podcastissa Niko Satto käy läpi eri näkökulmista unelmasaaliita ja niiden tavoittelua. Paras unelmasaalis on kuitenkin se, joka saaminen on vielä edessä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihin keskittyvässä jaksossamme. Näkemyksiään ja kokemuksiaan jakaa Kimmo ”Mokki” Mänttäri Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uusi kalastuskausi starttaa entistä valmiimpana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajilla on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä. Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa perehdytään asiaan tarkemmin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin. Ahvenen hissipilkinnässä tehokkain viehe on yleensä tasapainopilkki ja saaliskalat keskimääräistä karkeampia. Siian kohdalla kohteena ovat kalaa syövät isompikokoiset yksilöt. Jari Rannisto kertoo tuoreimmassa podcastissa kokemuksiaan hissipilkinnästä ja siihen sopivista välineistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet. Tässä Kalastajan Radion jaksossa tarkastelemme millaisia kalastajia jäällä liikkuu ja miten he kalastavat. Kalastajaryhmiä tarkastellaan käytettävien välineiden kautta - millaisia välineitä he käyttävät ja miten ne ovat kehittyneet. Tämän Kalastajan Radion jakson toimittajana meillä on vieraileva tähti Kimmo ”Mokki” Mänttäri, joka on ollut kalastuksessa mukana liki koko elämänsä. Harrastuksen ohella, Kimmo on vaikuttanut viimeisen neljännesvuosisadan mm. Rapalalla monissa eri tehtävissä – myynnistä, koulutukseen, tuotekehitykseen ja -testaukseen. Kerrassaan mukava mies ja monipuolinen kalastaja – eikä yhtään hassumpi tarinankertojakaan. 😊 Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen tarkoittaa yleensä useamman kalan saalista. Siika nauttii ruokakalana suurta arvostusta aivan aiheestakin. Siian pyynti ei myöskään pääsääntöisesti kohdistu uhanalaisiin kantoihin. Kuuntele Jari Ranniston podcast ja tutustu paremmin tähän herkulliseen mutta oikukkaaseen vastapeluriin ja sen kalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada. Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta. Jaksossa pohditaan, mitä tehdä toisin, jos kalastuksen kuninkuusluokkaan siirtyminen kiinnostaa, ja toisaalta, minkälaisia vastuita kertynyt tieto ja taito tuo mukanaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske aikanaan sinua niin, heh heh! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lirkkiminen on kalastuksen laji, jossa lyhyellä vavalla, pikkiriikkisellä koukulla ja mitättömän kokoisella syötin palalla ongitaan pieniä kaloja hämärässä, otsalampun valoa hyväksi käyttäen. Jos itse lajikalastus ei kiinnosta, kannattaa joskus iltahämärissä mennä kirkkaan lampun kanssa tutkimaan rantavesiä. Kahlaamattakin pääsee näkemään kaloja, samoin laitureilta vaikka makuuasennosta. Hyvänä iltana voi bongata vaikka kymmenen eri kalalajia ja joukon muita vesieläimiä. Öinen vedenalainen maailma on yllättävän mielenkiintoinen! Liity Niko Saton ja Petri Variksen seuraan rannalle lirkkimään ja tutkimaan vedenalaista maailmaa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuolleen täkykalan käyttö jigauksessa on tehokas tapa erityisesti kylmässä vedessä kalastettaessa. Keski-Euroopassa se on suosittu tapa erityisesti talvikaudella kuhan tavoittelussa. Sopivilla välineillä täkyä voidaan uittaa myös niin hauelle kuin ahvenellekin. Kuolleen täkykalan käyttö on hieman hitaampaa ja työläämpää kuin jigin käyttö, mutta haastavissa oloissa usein erittäin tehokasta. Toimittaja Jari Rannisto perehdyttää lajin saloihin ja kertoo omia kokemuksiaan aiheen ympäriltä vuosien saatosta. Voit katsoa miten saat täkyn viritettyä jigipäähän Kalastajan Kanavan YouTubesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigaustekniikoita on maailmalla runsaasti. Kalastustoimittaja Jari Rannisto kertoo, mistä tekniikat ovat lähtöisin ja mitä reittiä ne tulevat Suomeen. Myös lainsäädäntö vaikuttaa myös jigaukseen. Osa muutoksista tapahtuu varsin nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa jigikalastuksen osalta? Mitkä ovat parin tulevan kauden trendit ja uudet tekniikat? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jos harrastat jigikalastusta, oletko kokeillut pysty- eli vertikaalijigausta? Se on mielenkiintoista ja parhaimmillaan heittojigausta tehokkaampaa. Lajiin on suhteellisen helppo tutustua, sillä siihen tarvitaan vain painavampia päitä ja haarukkapyrstöisiä kalajigejä. Kokeilla voi heittojigivälineilläkin, vaikkakin pidemmän päälle tarvitaan heittovapaa jäykempi vapa. Moni vertikaalijigausta kokeillut on jäänyt lajiin lopullisesti kiinni, joten kannattaa kokeilla, mikä siinä oikein vetää puoleensa! Tässä jaksossa Niko Satto kertoo, kuinka päästä alkuun vertikaalijigauksessa ja miksi sitä kannattaa kokeilla! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Perhokalastus on yksi mielenkiintoisimmista tavoista kalastaa haukea. Hauki on perhovavan päässä väkevä vastus ja vastaiskun tekeminen vaatii harjoittelua. Kuten tietysti heittäminenkin. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi sumupläkässä, perho hakkaa vieheen mennen tullen. Tässä jaksossa Niko Satto kertoo vinkit ja niksit hauen perhokalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, ja niiden käytöstä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sanonnan mukaan lohta ei oteta, se annetaan. Haastavan vastuksen tarjoava lohi on vuodesta toiseen haluttu kalastuksen kohde. Yksi Euroopan parhaimpana pidetyistä lohijoista on Norjan Gaula. Mikäli haluaa pidellä suurlohta perhovavan päässä, Gaulalla se on mahdollista. Joskaan ei todellakaan helppoa. Tässä podcastissa voit aistia, millaisia tunteita lohenkalastus herättää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Oikean kokoisella vieheellä on oleellinen merkitys kalastuksen tuloksellisuuteen. Miten veden lämpötila vaikuttaa jigin koon valintaan? Pitkän linjan kalastaja ja toimittaja Jari Rannisto pohtii asiaa ahvenen, hauen sekä kuhan näkövinkkelistä ja kertoo myös mitä esimerkiksi kuhan ravintotutkimuksista voidaan asiasta päätellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merellä hauen syyskausi alkaa, kun veden lämpötila laskee 15-16 asteen tuntumaan, yleensä syyskuun puolivälin, ja ensimmäisten syysmyrskyjen aikaan. Ja jatkuu jäiden tuloon. Syys-lokakuussa, kun vesi on vielä lämpimämpää, saadaan tyypillisesti määrällisesti parhaat saaliit, loppusyksyn ja alkutalven ollessa taas suurhauenkalastajan juhlaa. Lämpötilan lasku, ja muutos kalan elinympäristössä vaikuttavat kalan käytökseen suuresti, ja nämä pitää myös kalastajan huomioida. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi syksyn hauenkalastusta merellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappujen käyttö ahvenenkalastuksessa on jäänyt vähiin. Hiukan hankalana heitettävänä sen sijaan on helpompi valita joku toinen viehetyyppi, mutta vaapuilla on kuitenkin paikkansa ahvenenkalastajan vieherepertuaarissa. Ahven nimittäin hyödyntää koko vesipatsasta saalistaessaan, ja joskus on päiviä kun viehe pitää uittaa selvästi kalojen yli. Ja tähän vaappu sopii kuin nenä päähän.  Kuuntele jakso ahvenen vaappukalastuksesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Lehtien vertailutesteissä pärjää se, joka maksaa eniten” -väite elää sitkeästi, vaikka tosiasiassa isoille lehtitaloille puolueeton journalismi on kunnia-asia. Tässä podcastissa Niko Satto ja Mika Nummisto kertovat 20 vuoden jutuntekokokemuksella taustoja lehtien vertailutestien tekemisestä, hauskoista sattumuksista ja parhaista testimuistoista. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun liveluotaimessa näkyy iso kalakaiku, ja kun siitä kaiusta täräyttää jigiin kolmen kilon suurlahna, saattaa tulla mieleen, että niitä voisi onkia ihan tosissaan. Kalastajan Radion Teemu ja Niko lähtivät selvittämään, onko lahnan suurkalarajan ylittäminen lastenleikkiä. Kuuntele, kummat olivat etevämpiä, lahnat vai radiomiehet. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lämpimän veden ahven on siitä kiitollinen kalastuskohde, että sille kelpaa monet erilaiset tekniikat. Tämä tarjoaa kokeilunhaluiselle kalastajalle lähes loputtomat mahdollisuudet kokeilla uusia tekniikoita ja vieheitä. Lusikkauistinta ei pidetä ahvenen kalastuksessa minään ykkösvalintana. Se on ajoittain todella tehokas erityisesti välivedessä saalistavalle ahvenelle. Myös talvikalastuksesta tutut pystypilkit ovat heitettyinä tehokkaita. Tasapainopilkkiäkään ei pidä hylätä kesäkaudeksi pilkkipöntön sivutaskuun. Kalastustoimittaja Jari Rannisto antaa vinkkejä ja omia kokemuksiaan raitapaitojen pyyntiin vähemmän käytetyillä vieheillä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni on saattanut saada virvelillä säyneen, joku joella kalastava ehkä turvankin. Suuret kalaravintoa syövät särkikalamme tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän mystisenkin haasteen – ja mikä parasta, niitä voi kalastaa silloin kun on kiva ilma! Haastateltavana biologi Jussi Aho, kalastusvälinealan asiantuntija Petri Varis sekä turpapioneeri Henri Vairinen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jos tavanomainen ”kalastelu” tuntuu joskus tylsältä, kun ennätyksiäkään ei joka päivä pysty parantamaan, erilaiset tavoitteelliset jutut voivat pitää harrastuksen virkeänä. Yksi idea on yrittää kalastaa hauki kaikista Suomen maakunnista. Tällä reissulla Niko Satto kalastaa Keski-Suomen ja Etelä-Savon pinnakaloja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappu on ylivoimaisesti suosituin kuhan uisteluviehe. Pohjoisamerikkalaisilla kalavesillä tilanne ei ole aivan niin selvä. Uistelussa käytetään paljon kastemadoilla tai juotikkailla terästettyjä lippoja. Myös lusikkauistimet ovat suosittuja. Lusikat kelpaavat myös meidän kuhallemme. Ajoittain ne voivat olla myös hyvinkin tehokkaita. Useimmat uistelijat eivät ole niitä edes tosissaan kokeilleet. Pitkänlinjan uistelija Jari Rannisto kertoo omia kokemuksiaan vuosikymmenien varrelta lusikan käytöstä kuhan uistelussa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigistä on tullut parissa vuosikymmenessä ylivoimaisesti käytetyin heittoviehe kesäisessä kuhan pyynnissä. Monet muutkin viehetyypit soveltuvat kuitenkin tarkoitukseen. Parhaimmillaan ne voivat olla jopa yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin. Vaihtelua ne tarjoavat varmasti. Monien viehetyyppien käytössä on yhtymäkohtia jigaukseen, mikä on omiaan helpottamaan uuden opettelua Kalastustoimittaja Jari Rannisto tarjoaa ajatuksia, omia kokemuksiaan ja vinkkejä aiheesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastus täkykalalla on harvinaisen jännittävää puuhaa. Sen lisäksi siinä viehättää perinteikkyys ja onhan se parhaimmillaan myös erittäin tehokas tapa saada suuria kaloja. Täkykalastukseen kuulu laaja kirjo erilaisia kalastustapoja rauhallisesta turpien jokionginnasta merilohen fileraksiuisteluun. Kaikkea ei opi kerralla, mutta näillä vinkeillä voit aloittaa vaikka helposta koho-onginnasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pilkkiminen ei ole pelkästään talvilaji. Parhaimmillaan veneestä pilkkiminen on helppo ja antoisa kalastustapa myös avoveden aikaan. Lisää välineitäkään ei ole edes pakko hankkia, sillä alkuun pääsee loistavasti talvivälineilläkin. Toimittaja Jari Rannisto kertoo omia vinkkejään vuosien varrelta pilkeillä veneestä kalastamiseen. Usein yksinkertainen on kaunista ja vanhat keinot ovat parempia kuin pussillinen uusia. Kokeile sinäkin veneestä pilkkimistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Punavalkoinen koho on ikoninen esine, minkä jokainen suomalainen tuntee. Mutta sellaisenaan tuo parin euron onkilaite on harvinaisen kehno laitos käyttötarkoitukseensa. Pienellä parantamisella siitä saa kuitenkin kelvollisen laitteen, ja aivan vähällä vaivalla onkilaitteen saa täysin uudelle tasolle. Jaksossa esitellään myös savolaistyylinen ”speed-onginta” ahvenia etsivälle onkijalle. Kuuntele Teemu Kosken vinkit ja niksit, jolla viet onkimisen uudelle tasolle.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on erittäin uhanalainen. Sen tilanne on heikentynyt pikkuhiljaa. Viime vuosina kehitys on kuitenkin luisunut nopeammin huonoon suuntaan vesihomeen ja liian vähäisiksi jääneiden emokalapyyntien takia. Pitkän linjan uistelija ja innokas järvilohen tavoittelija Jari Rannisto pohtii millä eväillä lähteä tulevaan kauteen. Lisätietoa järvilohen uhanalaisesta tilasta ja jo tehdyistä toimenpiteistä lajin selviämiseksi saat tietoa myös seuraavilta nettisivuistoilta: elinvoimainenjarvilohi.fi ja pelastetaanjarvilohi.fi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vuoden 2023 MasterChef-titteli pokattiin pitkälti kalaruuilla. Titteliä kantavan ja itsekin kalastusta harrastavan Kristiina Ponsimon lempikala on monen vihaama hauki. Tässä jaksossa Turun toimituksen nuorempi toimittaja, Veikko, haastattelee vuoden 2023 MasterChef Suomi voittajaa Kristiina Ponsimoa. Kristiina tuo mm. peruspaistajille uusia näkökulmia kalaherkkujen valmistamiseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun vedet alkavat lämmitä, hauki liikkuu ja syö koko ajan aktiivisemmin. Se tarkoittaa erään hyvän ja perinteisen haukivieheen ajan alkamista. Tämän klassikon paikoille ovat kalapakeissa tunkeutuneet monet uudemmat viehetyypit, mutta vanhaa hyvää konstia ei pidä unohtaa. Puhumme siis lipasta! Kuuntele Niko Saton vinkit hauenkalastukseen lipoilla. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Silakan litkaaminen on helppo ja yksinkertainen kalastustapa, jolla saalis on lähes varma, kun liikutaan oikeilla paikoilla silakan kutuaikaan. Jokamiehenoikeuksiin kuuluva litkaaminen on edullinen kalastustapa. Valmis litka maksaa muutaman euron ja litkan valmistaminen itse on helppoa. Silakka kutee vuodesta toiseen samoilla alueilla. Rannoilta ja silloilta on helppo tunnistaa silakan kutupaikat vierivieressä seisovista kalastajista. Pintaveden lämpötilan nouseminen +8 ˚ C on maaginen kudun käynnistävä lukema. Merilohen uistelijalle silakan kutu on hyvä mahdollisuus täkykalojen hankintaan. Kuuntele Jari Ranniston vinkit silakan litkaamiseen sekä mitä muita kaloja voit mahdollisesti koukuttaa silakan litkaus paikoilta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on suosittu virkistyskalastuskohde. Toisaalta myös pullakalaksi ja eväbroileriksi moitittu. Monelle ruuhkasuomalaiselle kirjolohi on kuitenkin ainoa realistinen mahdollisuus päästä kosketuksiin lohikalojen kanssa - kiitos hyvin hoidettujen istutusjärvien ja jokikohteiden. Kirjolohi on mukava vastus siiman päässä ja hyvä kala lautasella, eikä sen ruuaksi ottamista tarvitse myöskään miettiä toisin kuin luonnonvaraisten lohikalojen syömistä. Kuuntele jakso ja lähde Niko Saton ja poppoon mukaan kirjolohijärvelle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tärkeä kysymys, joka on viime aikoina noussut keskusteluun ja vaatii huomiota, vaan mistä kyse? Muutamat kalatalousalueet ovat esittäneet vesialueilleen kalastusrajoituksia kuhan kudun suojelemiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan. ELY-keskukset ovat hyväksyneet osan näistä suunnitelmista ja samalla myös kieltoalueet. Asia sinällään on myönteinen, jos rajoitukselle on vahvat ja tutkitut perusteet. Valitettavasti näin ei kuitenkaan kaikkien rajoitusalueiden osalta ole. Toisekseen ongelmaksi muodostuu se, että yhden kalalajin rajoituksia ei ELY voi päättää, vaan rajoittamalla yhden kalalajin kalastusta, rajoitetaan kaikkien lajien kalastus kyseisellä alueella. Tämä on kalastuslain heikkouksia. Lisäksi haetut rauhoitusalueiden laajuudet ja -aikojen pituudet ovat lisäksi joidenkin arvioiden mukaan ylimitoitettuja. Jokin verran rauhoituksia on haettu myös syksylle vaelluskalojen kutuvaelluksen takaamiseksi, mutta samoin ylimitoituksin. Nyt pohdimmekin onko kyse oikeasti kalojen suojelemisesta vai ylimitoitetusta kaiken kalastuksen rajoittamisesta laajoilla vesialueilla? Toteutuuko kalastuslain henki? Onko vastaavia tulossa lisää? Pitäisikö ELY:llä olla mahdollisuus rajoittaa kalastusta myös lajikohtaisesti, kokonaisvaltaisen kalastuskiellon sijaan? Onko kaikki vaikutukset arvioitu mm. vapaa-ajankalastuksen, ammattikalastuksen sekä kalastusmatkailun näkökulmasta?   Näitä pohditaan tällä kertaa Kalastajan Radiossa Jyrin ja Anne-Maaritin toimesta.   Kuuntele podcast, jakson lopussa vinkit mitä sinä voit mahdollisesti tehdä asialle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusvälineiden vakuuttaminen herättää keskustelua eivätkä onkimiesten tietotoimiston huhut ole aina ihan oikeita. Haastattelemme Ifin venevakuutuksen tuotepäällikkö Mikael Tervosta, kotivakuutuksen tuotepäällikkö Jussi Lindströmiä ja korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtasta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan saamiseksi. Se ”vakuutusyhtiön keksimä porsaanreikä” on muuten yleensä ihan selkosuomella kirjoitettu vakuutuskirjaan tai ehtoihin, mutta kun niitä ei tule juuri luettua etukäteen… Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Keväällä on hyvät mahdollisuudet saada mereltä suurahvenia. Ja mikä parasta, ahven tuntuu olevan syönnillään myös tyynellä säällä. Haukipurjeiden lököttäessä tyvenessä kannattaa vaihtaa kohdelajia, ja siirtyä ahvenen tavoitteluun matalasta. Kevään suurahvenet saadaan aivan haukipaikoilta, tai niiden välittömästä läheisyydestä. Jaksossa Teemu Koski käy läpi ahvenpaikan tuntomerkkejä, ja mistä ahventa kannattaa etsiä. Ja tietysti millä? Keväisessä suurahvenenkalastuksessa riittää sopivasti haastetta, mutta myös palkintoja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merialueella kalastuskauden avaa siianonginta. Laji on helppo oppia, välineet ovat edullisia ja kalastus onnistuu rannalta – kunhan löytää vapaata tilaa. Suosituilla onkipaikoilla nimittäin käy melkoinen kuhina. Siianonginta on puhtaasti pyydystä ja syö -kalastusta. Onneksi siikakannat ovat vahvoja eikä siialla ole alamittaa, joten kaloja voi huoletta ottaa ruuaksi. Vastapyydetystä siiasta saa erinomaista lähiruokaa! Hyppää Niko Saton mukaan mökkirannalle nauttimaan luonnosta sekä siianonginnasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkija Joonas Valvetta kalastuksen tilastoista. Jaksossa puhutaan sekä vapaa-ajan kalastuksen että kaupallisen kalastuksen tilastoista. Läpi käydään myös tulevaa kalojen ilmoitusvelvollisuutta, joka tulee voimaan 1.1.2024. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Virvelikelan valitseminen on nykyisin helpompaa kuin koskaan ennen. Vaikka valikoimaa on aiempaa enemmän, eri merkkien laatu ja ominaisuudet ovat saman hintaluokan keloissa varsin lähellä toisiaan. Tässä jaksossa Niko Satto käy läpi keskeiset kelan valintaan vaikuttavat tekijät. Lisätietoa löydät Kalastajan Kanavan sivuilta: https://www.kalastajankanava.fi/kalastajan-kelat/ Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hauenkalastusta merellä voidaan pitää nykymuotoisen heittokalastuskulttuurin alkuna Suomessa. Paljon on vettä sunteissa virrannut sitten lääninluvan voimaantulon, mutta edelleen meri vetää puoleensa. Tässä jaksossa Teemu Koski luo lyhyen katsauksen hauenkalastuksen historiaan ja itse aihetta lähestytään taktiikan, ja kalojen etsimisen näkökulmasta. Merellä kaloja joutuu usein etsimään, ja paikat vaihtelevat olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Päivän taktiikan oivaltaminen, ja sen monistaminen on avain menestykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kevätkalastuksen sesonki on käsillä heti, kun jäät lähtevät. Tässä jaksossa kokeneet meritaimenen kalastajat Janne Koivisto sekä Petteri Mäkelä kertovat omat vinkkinsä meritaimenkalastukseen keväällä. Herrat kertovat toimivia paikkatyyppejä, olosuhteiden vaikutuksesta kalastukseen sekä näkökulmia välineisiin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Siika on Suomen eniten istutettu kala. Se ei ole vapavälineillä helppo saalis, mutta erityisesti vähälumiset jaksot talvesta tarjoavat monilla järvillä mahdollisuuden hyviinkin saaliisiin. Siika voi olla haasteellinen pilkittävä, mutta pienillä vinkeillä ja nappiin osuneella paikan valinnalla saalis palkitsee vaivan.    Tässä Kalastajan Radion jaksossa toimittaja Jari Rannisto kertoo vinkit siian pilkintään.    Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Naskalit ovat elintärkeä pelastautumisväline Suomen talvi tarjoaa kalastajille sekä monille muille harrastajille ainutlaatuisia hetkiä jäillä. Mutta jäillä liikkujien ei kuitenkaan pidä unohtaa siellä piileviä vaaroja. Heikkoja jäitä, railoja, uveavantoja. Tutuillakin vesillä saattaa tapahtua vahinkoja, vaikka kuinka tuntisi paikat. Tämän takia jokaisella jäillä liikkujilla tulisi olla naskalit aina kaulalla. Tänään Kalastajan Radiossa Jyri ja Anne-Maarit keskustelevat naskalien tärkeydestä sekä mitä niistä olisi syytä tietää hankittaessa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalareissua odotetaan, ja aina tietysti toivotaan suuria saaliita. Mitä merkittävämpi reissu, sitä suuremmat ovat yleensä odotuksetkin. Tässä jaksossa pohditaan, miten odotukset toteutuisivat useammin. Ovatko odotukset realistiset, vai pitäisikö niitä tarkistaa? Ja tietysti, mitä voisi itse tehdä, ettei homma olisi pelkän toivomisen varassa? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Uistelumestari ja vieheen valmistaja Hannu Kesonen kertoo Kalastajan Radion vieraana vinkkejä värin valintaan niin kuhan uisteluun kuin taimenen ja lohen tavoitteluun. Vuosikymmenien kokemuksen ja asiakaspalautteiden myötä Hannulle on kertynyt runsaasti näkemystä erilaisten olosuhteiden vaikutuksesta ottiväreihin erilaisilla vesillä.  Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

NYT on tarjolla jotain uutta ja erilaista: Kalastajan Radion historian ensimmäinen radiohupailu: ”Piippolan Vaarilla oli TALON” Luulitko, että vene-elektroniikan kiihtyvä nousu on alkanut 2000-luvulla, ja että matalanveden ankkurit eli Talonit ja liveluotaimet ovat nykyaikaisia keksintöjä? Hah! Miten väärässä oletkaan. Kalastajan Radion Turun seudun nelikko kokoontui ja tuloksena on ”varsin värikäs” selvitys kalastuselektroniikan historiasta ja todellisesta nykypäivästä.  Tähtivieraana Suomen kuuluisin TALON-mies, Kari Taalasmaa. Mitä on seuraajamme mieltä, haluttaisiinko tämän tyylisiä tarinoita lisää? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kohtuus kaikessa, pohdintaa kalastuksesta Viehekalastus on monelle elämyksien etsimistä, ja osa saaliista vapautetaan. Vastuullinen ja valikoiva ajattelu kalastuksessa on paikallaan varsinkin siellä, missä kalastuspaine on voimakasta, mutta pyhittääkö kalan vapauttaminen kaiken? Onko paikallaan myös pohtia, montako kalaa saan koukuttaa? Tässä jaksossa Teemu Koski pohtii vastuullista ja valikoivaa kalastusta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslain uudistus joitakin vuosia sitten päätti mateen pilkinnän ryöstäjillä aivan syystäkin. Kalojen tartuttaminen ulkopuolelta ei kuulu vastuulliseen kalastukseen. Madetta havittelevalla on onneksi tarjolla muitakin pilkkitekniikoita. Syötitetty iso morri on kotimaan vesillä yleisin viehe mateen kalastuksessa. Ruotsissa mateen syöttipilkinnällä on pitkät perinteet. Jari Rannisto kertoo omista mateen syöttipilkintä kokemuksistaan ja opastaa kuulijat alkuun lajissa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusvälineiden keräily on mielenkiintoista puuhaa ja kerättävää on loputtomasti. Pelkästään kotimaisten vieheiden historia on pitkä ja monipuolinen. Sitä, nouseeko vai laskeeko niiden arvo vuosien myötä, ei voi kukaan sanoa varmaksi. Jos kerää omaksi ilokseen, mahdollinen arvonnousu on pelkkää bonusta. Entä kun vaarivainaan talosta tai mökin vintiltä löytää vanhat kalastusvälineet; onko niillä arvoa vai pitäisikö roinat kuskata kylmästi kaatopaikalle? Toisilla on paljon arvoa, toisilla ei juuri lainkaan. Kuuntele niin tiedät, mitä kannattaa säästää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Luonnonvarakeskuksen kesällä lanseeraama Omakala-sovellus on herättänyt paljon keskustelua sen julkaisun jälkeen. Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olinia Omakalasta ja sen tulevaisuudesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuudella vuosikymmenellä vesille päässyt kalastava toimittaja Jari Rannisto pohtii omaa kalastamistaan, miksi se viehättää yhä ja mitkä ovat olleet oleellisia virstanpylväitä matkan varrella. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kyttyrälohi on levinnyt räjähdymäisesti viime vuosina. Mutta mitä sen leviäminen tosiasiassa tarkoittaa ja mihin se voi johtaa? Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa kyttyrälohi tilanteesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Talvi ja kantavat jäät tekevät tuloaan myös eteläisintä Suomea myöden. Ensijäät ovat yksi kauden huippusesongeista. Jari Rannisto opastaa sopivan välineistön ja paikkojen valintaan alkukauden ahvenpilkille turvallisuutta unohtamatta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Miksi kalastan, kuten kalastan? Kalastaa voi monella tapaa, ja oma tapa on se paras tapa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään mitä tekee, ja miksi. Ja mikä olisikaan parempi aika pienelle itsetutkistelulle, kuin kalastuskauden loppu?  Tässä jaksossa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski pohtii omia vastauksiaan tähän kysymykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tässä kuussa Kalastajan Radion toimittajat kertovat miksi he kalastavat kuten kalastavat. Ensimmäisenä vuorossa Niko Satto. ”Miks sä ajat vanhalla Skodalla, vaikka sulla on talli täynnä Ferrareita”, kysyi poikani ja viittasi siihen, että heitän usein 50-60-luvun keloilla, vavoilla ja vieheillä, vaikka kotona on jopa tuhannen euron arvoisia nykyaikaisia settejä. Miksi kalastan kuten kalastan? Siihen saat Niko Satolta vastauksen kuuntelemalla. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Loppusyksy ja alkutalvi ovat ison hauen aikaa merellä. Kalaa harvoin tulee määrissä, mutta mahdollisuudet suurhaukeen ovat vähintään kevään tasolla. Jos kantti kestää ja intoa riittää, ei venettä siis kannata laittaa talviteloille ennen pysyvää jääkantta. Ja vaikka jääkansi saattaisi viikoksi tai jopa pariksi yllättää, voi rajumpi myräkkä avata paikkoja uudelleen. Jaksossa käydään läpi loppukauden hauenkalastuksen askelmerkkejä, tähtäimessä nimenomaan iso hauki. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastaminen on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Moni tänään arkiselta tuntuva juttu oli 25 vuotta sitten kokonaan tuntematon tai korkeintaan pienen piirin harrastamaa. Käsittelemme tässä kymmenen asiaa, jotka ovat merkittävästi muuttaneet vapakalastajan arkea neljännesvuosisadan aikana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mikä sattuma!  Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji. Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon kohteita Suomenlahden rannikolta löytyy. Samalla viikolla toiselle Kalastajan Radion toimittajalle Niko Satolle ilmaantui mahtava mahdollisuus päästä näkemään kunnostettuun jokeen nousseita meritaimenia. Turkulaisessa Kuninkojassa havaittiin ensimmäiset kunnostuksen jälkeiset nousukalat. Hänen mukanaan pääset seuraamaan kutua livenä ja samalla kuulemaan puroaktiivien tuntemuksia siitä, miltä tuntui saada palkinto uurastamiselle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sosiaalinen media on vaikuttanut kalastukseen jo noin 25 vuoden ajan. Some, joka kalastuksen osalta lähti liikkeelle 90-luvun keskustelupalstoista, on nykyisin monien eri somealustojen kokonaisuus, josta voi oppia paljon ja jossa voi ajaa vaikka koko harrastuksensa tuhoon. Podcastissa pohdimme somen vaikutusta sekä itse harrastukseen että kalastusalan bisnekseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomen kansalliskala ahven on kiitollinen kalastettava. Sen sesonki jatkuu aina jään tuloon asti. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sesonki jatkuu yhä useammin vuoden vaihteeseen tai sen ylikin. Mitä pidemmälle kausi jatkuu, sitä tärkeämmäksi kalastuspaikan ja -päivän valinta tulee. Yksinkertaisilla vinkeillä sinäkin olet oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on sisävesien kuningaskala, joka on monen uistelijan himoitsema saalis. Komeat saaliskalat saattavat vääristää kuvaa saimaanlohen tilasta. Marko Luhtala, Elinvoimainen järvilohi -hankkeesta, on vieraanamme kertomassa mikä on tilanne tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Valtaosa Suomen vesissä uivista kalalajeista on pyydettävissä ja hyödynnettävissä ruokakaloina. Tärkeätä on ymmärtää kalapaikojen ja kalastusaikojen merkitys. Kukaan ei lähde mustikkametsään huhtikuussa. Sama satokausi ajattelu pätee pitkälti kalastuksessakin. Aina on kuitenkin jonkun ruokakalaksi kelpaavan lajin kannalta sesonki. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Monen nuoren kalastuksenharrastajan haaveena on työllistyä kalastusalalle. Kalastusalalla työskentely on käsitteenä todella monipuolinen – yksi voi olla kansainvälisen kalastusvälineyrityksen toimitusjohtaja, toinen saattaa tehdä koekalastuksia pienissä Lapin puroissa ja kolmas kirjoittaa aiheesta kirjoja ja lehtijuttuja. Tässä podcastissa kuulemme kalastusvälinealalla työskentelevien Mikko Vähätalon, Kuusamon Uistin, ja Jani Hakkaraisen, Meri ja Metsä, ajatuksia ja vinkkejä kalastusalasta kiinnostuneille. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syksyn myötä vedet viilenevät, päivät lyhenevät ja kalat parveutuvat. Peli kovenee, mutta palkinnot kasvavat: Kalat pitää löytää nopeammin, mutta kun kalapaikka löytyy, voi tontilla olla paljon kalaa. Kuuntele vinkit syksyn kalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Uistelu pienillä vieheillä antaa monipuolista saalista. Ahven ja siika ovat tavoitelluimpia saaliskaloja, mutta kirjolohi ja säyne iskevät mielellään pikkuvaappuihin. Joskus isokin kala voi yllättää. Kevyt uistelu on tuottoisaa, mutta myös leppoisaa kalastusta. Pikkuvaaput kalastavat hitaassa vauhdissa ja useimmiten saalista kertyy kohtalaisen läheltä rantoja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Podcastia tehdessä käy uskomaton sattuma. Kuuntele niin tiedät! Kalastajan Radion toimittaja Niko Satto on saanut jo kaksi kertaa koukutettua Suomen ensimmäisenä uuden vieraslajin. Aikoinaan aurinkoahvenen (kuvassa) ja nyt juuri uuden lajin. Kuuntele ohesta Nikon kertomus kyseisestä vieraslajista ja myös yleensäkin vieraslajien aiheuttamista vaaroista. Vieraslaji on siis eliölaji, joka on levinnyt alueelle ihmisen toiminnan seurauksena joko tahattomasti tai tahallisesti. Suomessa esiintyy useita vieraskalalajeja, joista tunnetuin on kirjolohi. Muita vieraskalalajeja ovat esimerkiksi karppi, puronieriä, mustatäplätokko ja hopearuutana. EU:n haitallisten vieraslajien listalla on 10 kalalajia, joista Suomessa on toistaiseksi tavattu vasta yksi, aurinkoahven. Kuka vieraslajeja levittää ja minkä takia, on kysymys jota tässäkin podcastissa pohditaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Street fishing eli katukalastus on nimensä mukaisesti kalastusta kaduilla, jopa ihan kaupunkien keskustoissa. SVK:n järjestämissä Street fishing -kisoissa kalastetaan kahden hengen tiimeinä. Tavoitteena on mahdollisimman monta senttiä yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalayksilöllä. Voittajat julistetaan kaupungin Kalakunkuiksi ja koko kesän kovimmalla tuloksella pääsee Vuoden katukalastajiksi. Vuonna 2022 kilpailuja järjestetään 15 paikkakunnalla. Turussa kilpailu on järjestetty viidesti. Olemme voittaneet neljä kisaa ja kerran olleet toisina. Kuuntele, miten tämän vuoden kisassa käy! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vastarannalta tulisi varmasti enemmän kalaa. Tällä kertaa pohditaan vierailla vesillä kalastusta, ja uusien kalapaikkojen etsimistä. Tutulta reitiltä poikkeaminen on aina oma seikkailunsa, ja uusien vesien kartoittaminen on jännittävää ja palkitsevaa. Ja myös opettavaista. Hyppää mukaan seikkailuun! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö  ja kalastonhoitomaksuvarat.

Soutuvene on suomalaisuutta puhtaimmillaan. Ne tarjoavat kalastukseen yksinkertaisuutta ja tuovat kalastuksen niin sanotusti juurille. Soutuvene antaa kalastajalle mahdollisuuksia harrastaa eri kalastusmuotoja monipuolisesti.  Tällä kertaa Jyri ja Anne-Maarit lähtevät soutuveneellä kalaan ja tarinoivat siitä miksi he pitävät soutuvenekalastuksesta ja miksi muidenkin kalastajien kannattaisi harkita soutuveneestä kalastamista. Käydään läpi mitä kalastusmuotoja voi soutuveneestä käsin harrastaa ja tarinoidaan soutuvenekalastuksen hyödyistä ja hyvistä puolista. Aikaleimat: 0:22 Intro 1:09 Miksi pidämme soutuveneellä kalastamisesta? 4:02 Luonnonläheisyys 6:16 Tehokkuus 7:08 Tarkkuus 8:48 Tavaran määrä 11:15 Ankkuri ja keulasähkömoottori 11:48 Liikunta 13:44 Terapeuttisuus 15:42 Jyrin ahven 16:45 Vauhti 18:42 Soutuvenellä voi kalastaa monia eri kalastusmuotoja 24:20 Tarkkuus kalastuksessa 25:30 Matala kynnys 28:15 Hauki 28:45 Outro

Kelluvien jigipyrstöjen tarjonta ja niille soveltuvien tekniikoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Mitä hyötyä niistä on ja kuinka valjastan kelluvat jigit helposti tehokkaiksi saaliin tuojiksi omaan kalastukseeni. Jiginörtti Jari Rannisto opastaa helpot askeleet lajin salaisuuksien pariin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Juhannus on valon ja keskikesän juhlaa, aurinko ei laske ja yöttömiä öitä vietetään koko Suomessa. Tällöin keskikesällä on oiva mahdollisuus lähteä kalaan myös hieman myöhemmällä ajalla, nimittäin yöllä.  Lyhyet kesäyöt on mukava viettää kalassa. Hämärissä kala nousee matalampaan ja on aktiivista, ja luonto kauneimmillaan. Mutta vuorokaudenajalla ja valolla on muutenkin iso merkitys kalastuksessa. Pohditaanpa hieman valon ja vuorokaudenajan vaikutusta kalojen liikkeisiin ja käytökseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Dropshot eli pohjapainojigaus on tehokas jigikalastuksen menetelmä, joka on usein hieman vaativimmissa oloissa tai heikommalla syönnillä täysin ylivoimainen perinteiseen jigikalastukseen verrattuna. Dropshot veteraani Jari Rannisto kertoo, kuinka pääset tekniikassa alkuun ja pikku niksejä, joilla tehostat helppoa kalastustekniikkaa entisestään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mato-onginta on lähes kaikille tuttua puuhaa – useimmiten kyllä lapsuusvuosilta. Onginta olisi kuitenkin kiireisille aikuisillekin terapeuttista vaihtelua. Siinä arjen kiireet unohtuvat, kun tuijottelee kohoa ja odottaa sen pompahtavan tai kerrassaan syöksyvän pinnan alle. Onginta on paljon muutakin kuin perinteistä mato-ongintaa, esimerkiksi siian pohjaongintaa tai hauen talvista täkyongintaa. Tässä jaksossa keskitymme kuitenkin perinteisellä teleskooppivavalla ja koholla onkimiseen. Ja saamme muuten lajin, jota suurin osa ei taida tietää Suomessa olevankaan! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomalaista kalastuslupajärjestelmää on usein väitetty monimutkaiseksi, mitä se kuitenkaan ei ole. Ainoastaan luvanmyyjän löytäminen osakaskuntien ja yksityisten omistajien alueelle voi aiheuttaa hiukan vaivaa. Tässä jaksossa käydään läpi kalastuslupajärjestelmää ja jaetaan muutama vinkki luvanmyyjän etsimiseen. Ohjelmassa mainitut linkit: www.eraluvat.fi www.kalastusrajoitus.fi www.ahven.net www.kalastajankanava.fi Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastus on monelle tärkeä harrastus, monessakin mielessä. Itse pyydetty kala on erinomaista ruokaa, kalastusharrastus toimii vastapainona stressaavassa elämässä ja kalastus antaa elämään paljon muutakin. Tulevaisuuden ja jälkipolvien kannalta on kuitenkin tärkeää miettiä omaa tekemistään. Vaikka Suomessa ovat loistavat kalavedet ja kalastusmahdollisuudet, niin ehtymätön luonnonvara ei veden vilja kuitenkaan ole. Ihmisen kädenjälki näkyy kalakannoissa jo nyt monin paikoin eri tavoin. Termi valikoiva kalastus näkyy ja kuuluu enenevissä määrin somessa, artikkeleissa, keskusteluissa. Valikoiva kalastus tähtää ennen kaikkea kalakantojen parempaan tilaan, vapauttamalla pienimmät sekä suurimmat kalayksilöt. Valikoivaa kalastusta voi kuitenkin toteuttaa laajemmin, ei pelkästään vapauttamalla isot kalat. Jokainen voi itse pohtia, mitä toimenpiteitä haluaa toteuttaa. Oheisessa Kalastajan Radion podcastissa pureudumme asiaan Kalastajan Kanavan Jyrin toimesta. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Lohenkalastuskausi on pyörähtämässä toden teolla käyntiin. Rajoitukset ovat muuttuneet viime kaudesta. Rajoitukset riippuvat niin vesialueesta kuin ajankohdasta. Kuuntele Jari Ranniston podcast aiheesta ja lähde huoletta lohta kalastamaan. Kalastajan Radiossa pääsee tällä kertaa ääneen meidän kolmas toimittaja. Jari Rannisto on harrastanut kalastusta pikkupojasta asti. Suurimmat mielenkiinnon kohteet ovat vetouistelu, jigikalastus, venekalastus, ahvenen ja kuhan kalastus kaikilla tekniikoilla ympäri vuoden. Kalastus- ja veneilytoimittajan töitä hän on tehnyt freelancerina yli 30 vuotta ja satojen lehtijuttujen lisäksi hän on kirjoittanut 5 kalastuskirjaa. Kalastajan Radion podcast ilmestyy viikoittain ja jokainen toimittajista on äänessä kuukausittain. Lisätietoja, toiveita ja palautetta voit antaa info (at) kalastajankanava.fi Kalastajan Radion mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Toimittaja Teemu Kosken Kalastajan Radion ensimmäisessä jaksossa ollaan suuren äärellä. Jäiden lähtö ja kauden ensimmäiset reissut ovat juuri käsillä, ja kalastajalla on perhosia vatsassa. Jaksossa käydään läpi hieman välineitä ja varusteita sekä alkukevään kalastusta jäiden lähdettyä. Mistä kalat löytäisi, ja miten ne ehkä saa iskemään? Hyppää kyytiin, mennään kalaan! Kalastajan Radion podcast ilmestyy viikoittain ja jokainen toimittajista on äänessä kuukausittain. Lisätietoja, toiveita ja palautetta voit antaa info (at) kalastajankanava.fi Kalastajan Radion mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.